<h4>1</h4>
<p><sup>1</sup> Sẽ nase Jezu Kyrixtu enurutopõpyry poko. Tawi paryme Jezu kynexine. Aparão paryme roropa Tawi kynexine.<br/>"
<p><sup>2</sup> <p>Aparão mokyro Izake zumy.</p><p>Izake mokyro Jako zumy.<br/><p>Jako mokyro Juta zumy, Juta akorõ tõ maro.<br/>"
<p><sup>3</sup> <p>Juta mokyro Pereze zumy, Zera zumy roropa.</p><p>Jẽkõ Tamara kynexine.<br/><p>Pereze mokyro Ezerõ zumy.</p><p>Ezerõ roropa Arão zumy.<br/>"
<p><sup>4</sup> <p>Arão mokyro Aminatape zumy.</p><p>Aminatape mokyro Nasõ zumy.<br/><p>Nasõ mokyro Saramõ zumy.<br/>"
<p><sup>5</sup> <p>Saramõ mokyro Poaze zumy.</p><p>Poaze eny Raape kynexine.<br/><p>Poaze mokyro Opete zumy.</p><p>Opete eny Ruti kynexine.<br/><p>Opete mokyro Jese zumy.<br/>"
<p><sup>6</sup> <p>Jese mokyro tuisa Tawi zumy.</p><p>Tawi mokyro Saromão zumy.<br/><p>Saromão eny mokyro Uria pytỹpyry.<br/>"
<p><sup>7</sup> <p>Saromão mokyro Ropoão zumy.</p><p>Ropoão mokyro Apia zumy.<br/><p>Apia mokyro Aza zumy.<br/>"
<p><sup>8</sup> <p>Aza mokyro Josapa zumy.</p><p>Josapa mokyro Jorão zumy.<br/><p>Jorão mokyro Uzia zumy.<br/>"
<p><sup>9</sup> <p>Uzia mokyro Jotão zumy.</p><p>Jotão mokyro Akazi zumy.<br/><p>Akazi mokyro Ezekia zumy.<br/>"
<p><sup>10</sup> <p>Ezekia mokyro Manase zumy.</p><p>Manase mokyro Amõ zumy.<br/><p>Amõ mokyro Josia zumy.<br/>"
<p><sup>11</sup> <p>Josia mokyro Jekonia zumy, Jekonia akorõ tõ maro.<p/>Mame morara ahtao soutatu tõ tooehse Papironia poe Izyraeu to poremãkapose. Tuhke totapase eya xine. Toto akoĩpyry tarose eya xine Papironia pona.<p/>"
<p><sup>12</sup> Morarame tarose tahtao xine Jekonia toemũkuase moroto Saratieume.<br/><p>Saratieu mokyro Zoropapeu zumy.<br/>"
<p><sup>13</sup> <p>Zoropapeu mokyro Apiuti zumy.</p><p>Apiuti mokyro Eriakĩ zumy.<br/><p>Eriakĩ mokyro Azoro zumy.<br/>"
<p><sup>14</sup> <p>Azoro mokyro Satoke zumy.</p><p>Satoke mokyro Akĩ zumy.<br/><p>Akĩ mokyro Eriuti zumy.<br/>"
<p><sup>15</sup> <p>Eriuti mokyro Ereaza zumy.</p><p>Ereaza mokyro Matã zumy.<br/><p>Matã mokyro Jako zumy.<br/>"
<p><sup>16</sup> <p>Jako mokyro Joze zumy.</p><p>Joze mokyro Maria nio, Jezu ẽ nio.<br/><p>Jezu mokyro Kyrixtu, Kuesẽkomo.<p/>"
<p><sup>17</sup> Morara exiryke Aparão tõ toemũkuase. Imũkuru tõ roropa toemũkuase. Ipakõ roropa toemũkuase. Morara exiryke Aparão poe tãtakenahtose toto 14me Tawi enurutopõpyry pona. Ẽ xia ropa, Tawi poe Izyraeu tõ arotopõpyry pona Papironia pona, morararo toemũkuase ropa toto 14me. Morotoino Izyraeu to arotopõpyry poe Ritonõpo nymenekahpyry enurutopõpyry pona 14me toemũkuase ropa toto.<p/>"
<p><sup>18</sup> Mame ynara Jezu Kyrixtu enurutopõpyry kynexine. Maria Jezu eny tymenekase Joze a typytyme repe. Yrome oximaro exipitopyra ro tahtao xine poetoẽme toehse nohpo Ritonõpo zuzenu poe."
<p><sup>19</sup> Mame mokyro Joze zae exikety kynexine. Nohpo poetoẽme eneryke tyya iniome se pyra toehse ynororo repe. Yrome jarao Maria hxirory se pyra kynexine. Morara exiryke tõsenetupuhse irumekary poko. Tokare pyra rokẽ irumekary se toehse ynororo repe."
<p><sup>20</sup> Mame moro poko aemynyhmaryhtao ro taosenehkase ynororo Ritonõpo a. Ynara tykase Ritonõpo nenyokyhpyry aosenety eya,<p/>—Aimo Joze, Tawi paryme mase. Etako pahne, torẽtyke pyra exiko Maria poetoẽme exiry poko. Mokyro apoiko opytyme. Ritonõpo zuzenu poe poetoẽme mã ynororo."
<p><sup>21</sup> Enurũko mana orutuame. Mame Jezume mokyro esehpãko mase. Ynara exiryke, typoetory tõ kurãkãko mana. Toto rypyry korokãko roropa mana. Morara exiryke Jezume esehpãko mase, tykase sã mokyro Ritonõpo nenyokyhpyry Joze a aosenety.<p/>"
<p><sup>22</sup> Morara toehse emero Ritonõpo omihpyryae ro. Pake ynara tykase Ritonõpo exiryke urutono a,<br/>"
<p><sup>23</sup> <p>“Nohpo mã poetoẽme exĩko, orutua maro exipitopyra ro tahtao.</p><p>Mame enurũko mana orutuame.<br/>Mame esety Emanueume exĩko,”<CL>tykase ynororo Ritonõpo poe pake. (“Emanueu,” kary, “Ritonõpo kymaro xine mana,” kary epereu omiryae.)<p/>"
<p><sup>24</sup> Morarame typakase ropa tahtao Ritonõpo nenyokyhpyry omipona toehse ynororo. Maria tapoise eya typytyme."
<p><sup>25</sup> Yrome typyty maro pyra kynexine aporo aenururu ponãmero. Mame tonuruse ahtao Jezume tosehpase eya.<p/>"
<h4>2</h4>
<p><sup>1</sup> Mame Jezu tonuruse Berẽ po, Jutea rãnaõ pata po, Erote Jutea tuisaryme ahtao. Mame te rokẽme orutua kõ toytose Jerusarẽ pona. Xixi tũtatoh wino esarykõ kynexine. Xirikuato poko atamorepaketõ kynexine. Mame ynara tykase toto Jerusarẽpõkomo a,<p/>"
<p><sup>2</sup> —Otoko hko enurusenã nae? Juteu to tuisaryme aenuruhpyry nae? Ikyryry ynanenease xirikuato, tõnuhse ahtao xixi tũtatoh wino. Moro eneryke yna a aenururu waro toehse yna. Moro xirikuato tokahmase yna a. Morara exiryke mokyro enese ynanoehno xiaro kure tyritohme, tykase toto Jerusarẽpõkomo a.<p/>"
<p><sup>3</sup> Mame mokaro xirikuato ekahmahpõkõ omiry etaryke tyya xine tutuisarykõ turuse toto a, Erote turuse. Mame toto omiry etaryke tyya torẽtyke toehse Erote imepỹ tuisa se pyra toexiryke tymyakãme. Morararo Jerusarẽpõkõ emero torẽtyke toehse toto."
<p><sup>4</sup> Mame Erote a Ritonõpo maro oturuketõ tykohmase tyya, tamuximãkomo, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõ roropa.<p/>—Otoko Ritonõpo nymenekahpyry enurũko nae Kuesẽkõme? tykase Erote, tõturupose eya xine.<p/>"
<p><sup>5</sup> —Berẽ po Jutea rãnaõ po, tykase toto. Ynara tymerose exiryke urutono a pake Ritonõpo poe,<br/>"
<p><sup>6</sup> <p>“Etatoko pahne Jutea rãnaõpõkomo, Berẽpõkomo,</p><p>tuisame hkopyra osekarõko matose.<br/><p>Pata pitiko rokẽ oesarykõ ekarõko roropa matose repe.<br/>Yrome oesao xine, tuisa konõto enurũko mana.</p><p>Izyraeu tõ esẽme exĩko mã ynororo,”<CL>ãko Ritonõpo poe urutõ nymerohpyry, tykase toto Erote a.<p/>"
<p><sup>7</sup> Morarame Erote a xirikuato ekahmahpõkõ tykohmase tyya toto maro tõturutohme tokare pyra. Mame tõturupose eya xine xirikuato onuhtopõpyry poko,<p/>—Otara ahtao xirikuato menepitoatohse? tykase ynororo."
<p><sup>8</sup> Mame zuaro toehse tahtao taropose toto eya Berẽ pona.<p/>—Ytotoko Berẽ pona. Enurusenã zupitatoko. Mame mokyro tonese oya xine ahtao, meramatatose ropa aporo juruse. Ywy roropa jytory se ase kure tyrise, tykase Erote eya xine repe. (Ajohpe morara tykase ynororo poeto etapary se toexiryke.)<p/>"
<p><sup>9</sup> Mame morara kary etaryke tyya xine toytose toto. Toytorykohtao xirikuato tonese ropa eya xine, mororo inenehpyrykõ ro xixi tũtatoh wino, aosenepohpyry ro. Mame toto esemazupurume xirikuato toytose poeto pitiko esary pona. Mame totypohse epozakoxi."
<p><sup>10</sup> Tãkye toehse toto yronymyryme xirikuato eneryke tyya xine."
<p><sup>11</sup> Mame tapyi taka toytose toto. Moro tao enurusenã tonese eya xine tyse enao, Maria enao. Mame tosekumurukõ po typorohse toto Jezu ẽpataka, “Kure mase imehxo,” katohme tyya xine eya. Mame typakarãkõ ae tynekarorykõ touse eya xine ekarotohme eya. Uuru, ixtaratu, imepỹ ixtaratu roropa, enara touse kehko eya xine tynekarorykõme eya.<p/>"
<p><sup>12</sup> Mame tõsenetykõ Ritonõpo omiry totase eya xine.<p/>—Ytopyra ropa ehtoko Erote a, tykase eya xine aosenetykomo. Morara exiryke imepỹ osema ae rokẽ toytose ropa toto, tosaka xine.<p/>"
<p><sup>13</sup> Morarame toytose ropa xirikuato ekahmahpõkõ ahtao, Ritonõpo nenyokyhpyry tõsenepose sã Joze a aosenety. Ynara tykase sã ynororo Joze a,<p/>—Owõko, poeto aroko jẽ maro. Epatoko Ejitu pona. Mame moroto rokẽ mehtatose aporo. Turuse ropa ya awahtao xine rokẽ moehtatose ropa. Poeto pitiko mireremã zupĩko Erote mana etapatohme repe, tykase sã Ritonõpo nenyokyhpyry Joze a aosenety.<p/>"
<p><sup>14</sup> Morara exiryke towõse Joze. Mororomero toytose toto koko. Poeto tarose eya jẽ maro Ejitu pona."
<p><sup>15</sup> Mame moroto toehse toto, Erote orikyry ponãmero.<p/>Morara toehse zae Ritonõpo omihpyry exiryke. Pake Ritonõpo poe ynara tykase urutono, “Ejitu poe umũkuru enehpõko ropa ase,” tykase pake ynororo.<p/>"
<p><sup>16</sup> Morarame mokaro a tonekunohtopõpyry poko tutuarõtase tahtao, tyekĩtapãse Erote. Xirikuato ekahmahpõkõ zehno toehse. Mame soutatu to taropose eya Berẽ pona poeto pisarara mireremãkõ etapatohme. Emero porehme totapapose toto orutua komo, inenyohtyamo a. Tyse suhsuru poko ro exiketõ tonahkapose eya Jezu enurutopõpyry poko tutuarõtase toexiryke xixi tũtatoh wino aehtyamo a turuse toexiryke. Morara exiryke emero totapapose toh eya, Berẽpõkõ poenomo, Berẽ zomyẽkõ poenomo roropa. Enara totapapose toh Erote a.<p/>"
<p><sup>17</sup> Zae morara tykase Jeremia pake Ritonõpo poe,<br/>"
<p><sup>18</sup> <p>“Panaikato osetãko mana Rama po.<br/>Tuhke xitaketõ osetãko mana,</p><p>typoenõkõ hnamõnanomo.<br/><p>Rakeu tõ roropa xitãko mana.</p><p>Xitakehpyra toh mana, toorihse typoenõkõ exiryke,”<CL>tykase Jeremia pake.<p/>"
<p><sup>19</sup> Morarame Erote toorihse ahtao Ritonõpo nenyokyhpyry toytose Joze a, Ejitu poro Joze ahtao. Mame ynara tykase sã aosenety,<p/>"
<p><sup>20</sup> —Owõko ropa. Poeto aroko ropa jẽ maro Izyraeu tõ esaka ropa. Mokaro poetohti etapary se aehtyã toorihse toh mana emero porehme, tykase sã Ritonõpo nenyokyhpyry Joze osenety.<p/>"
<p><sup>21</sup> Morarame Joze towõse ropa. Poeto tarose jẽ maro Izyraeu to esaka ropa.<p/>"
<p><sup>22</sup> Mame Erote mũkuhpyry esety Akerau. Mokyro kynexine Jutea esemy. Tumy myakãme toehse kynexine. Mokyro ekary etaryke tyya, Jutea pona toytory se pyra Joze toehse. Mame Ritonõpo a taosenehkase ropa. Mame aomi poe toytose Joze Karirea pona."
<p><sup>23</sup> Mame Nazare pona toytose roropa toto, Karirea rãnaõ pona. Moroto ke ehse toh rahkene, Ritonõpo omihpyryae ro. Pake ynara tykase urutõ kõ Ritonõpo poe inymenekahpyry poko, “Nazarepõme exĩko mana,” tykase.<p/>"
<h4>3</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame Nazare po Jezu ahtao ro João ahno ẽpurihkane toytose. Imehnõ tamorepapitose eya Ritonõpo omiry poko moroto, ahno esao pyra, Jutea po."
<p><sup>2</sup> Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Oorypyrykõ irumekatoko. Emynyhmatoko oorypyrykõ poko pyra oehtohkõ poko. Ritonõpo nymenekahpyry oehsasaka mana, Kuesẽkomo, tykase ynororo eya xine.<p/>"
<p><sup>3</sup> João oepyry poko tõturuse Izaja ekepyry. Pake Ritonõpo poe urutõme kynexine ynororo. Ynara tykase ynororo,<br/><p>“Opore mokyro oturũko mana ahno esao pyra.<br/>Ynara ãko mã ynororo,</p><p>‘Kuesẽkõ Ritonõpo poe oehsasaka mana.<br/><p>Naeroro esemary tyritoko.</p><p>Oesẽkõme enetupuhtoko.<br/><p>Oorypyrykõ ikorokapotoko topohme aytotohme okurohtaka xine,’ ãko mana,”<CL>tykase Izaja pake João poko.<p/>"
<p><sup>4</sup> João zupony kameru hpoty rokẽ kynexine. (Kawaru sã konõto kameru zumo exiry. Ihpoty yrawa ekasẽ samo.) Mame zamareary okyno pihpyry kynexine. Zoty wexixi panõ kynexine. Ano zẽni aukurume kynexine."
<p><sup>5</sup> Mame Jerusarẽpõkõ tooehse João a aomiry etase. Juteapõkõ roropa tooehse toto eya. Joatão ehpiõkõ roropa tooehse toto eya."
<p><sup>6</sup> Morarame tyyrypyrykõ tokarose tyya xine ahtao Ritonõpo omipona toehtohkõme tõpurihkase toto Joatão kuaka João a.<p/>"
<p><sup>7</sup> Morarame parixeu tõ roropa toytose João a satuseu tõ maro. (Parixeu tõ imehnõ amorepananõ roropa kynexine Moeze omihpyry poko. Satuseu to roropa morararo imehnõ amorepananõme kynexine Moeze omihpyry poko repe. Yrome satuseu tõ ahno ẽsemãkary ropa poko onenetupuhpyra toh kynexine.) Mokaro toytose João a osẽpurihkapose roropa repe. Yrome toto eneryke tyya orẽpyra sã turuse toto João a. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Okoi tõ mã apoto kurũke epãko toto. Mokaro sã matose. Ritonõpo kurũke epãko matose repe, ozehno xine aexiry enetuputyryke oya xine."
<p><sup>8</sup> Oorypyrykõ rumekary se awahtao xine kure ehtoko. Kure imehnõ tyritoko oorypyrykõ rumekatopõpyry oya xine waro imehnõ ehtohme roropa."
<p><sup>9</sup> Ynara kara ehtoko roropa, “Kytamurukõ Aparão ekepyry Ritonõpo poetoryme imehxo kynexine. Iparyme yna exiryke Ritonõpo poetoryme ynanase,” kara ehtoko. “Ritonõpo poetoryme yna exiryke yna onuãnohpyra Ritonõpo mana yna rypyry poko,” kara roropa ehtoko. Etatoko pahne, senohne topu tõkehko tyriry se Ritonõpo ahtao Aparão pakomotyãme tyrĩko mana tyriry waro toexiryke."
<p><sup>10</sup> Ritonõpo tupito esẽme sã mana. Popyra eperytakety sahkãko sã mana tytapemã ke, ipahtohme apoto htaka. Moro sã matose, popyra exikety samo, eperytapỹ samo, oorypyrykõ onurumekara awahtao xine, tykase João eya xine."
<p><sup>11</sup> —Mame oorypyrykõ rumekaryhtao oya xine oẽpurihkatorỹko ase nakuaka, imehnõ tuarõtanohtohme oorypyrykõ rumekatopõpyry poko oya xine. Mame okomino imepỹ oehnõko mana. Mokyro tooehse ahtao Ritonõpo zuzenu ekarõko oya xine mana. Yrome oorypyrykõ onurumekara awahtao xine awãnohtorỹko mana. Tuisame roropa mana. Ywy tuisame pyra ase ipunaka."
<p><sup>12</sup> Mame ynara sã exĩko kypoko xine mana. Arexi poko erohkety sã exĩko mana. Arexi poko erohkety arexi apõko mana. Moromeĩpo ipũmãko mana ẽ pihpyry ohpahtohme arexi kurã apiakatohme tyya. Mame arexi kurã rokẽ ẽmãko mana ẽ aka. Ikurãkãko mã ipoko erohkety mana. Yrome ẽ pihpyry wỹnãko mana ipahtohme apoto htaka. Moro sã Kuesẽkõ kuapiakatorỹko mana. Mame iirypyrymãkõ emãko mana ezehpy htaka, tykase João eya xine.<p/>"
<p><sup>13</sup> Morarame Jezu toytose rahkene Karirea poe Joatão mõpozakoxi. Toytose ynororo João a osẽpurihkapose eya."
<p><sup>14</sup> Yrome Jezu ẽpurihkary se pyra João kynexine. Ynara tykase ynororo Jezu a,<p/>—Kurehxo jẽpurihkary oya. Oty katoh ya oehnõko mah osẽpurihkapose? tykase João Jezu a.<p/>"
<p><sup>15</sup> Yrome ynara tykase Jezu eya,<p/>—Jomipona rokẽ exiko. Morara awahtao Ritonõpo omipona exĩko sytase, tykase. Morara karyke tyya Jezu omipona toehse João.<p/>"
<p><sup>16</sup> Jezu tõpurihkase eya. Mame towõse ropa ahtao nakuae, kapu toepiakase samo. Mame Ritonõpo zuzenu tyhtose utukuimo panono Jezu pona. Moro tonese João a."
<p><sup>17</sup> Mame omi totase kaino. Ynara tykase,<p/>—Umũkuru nymyry mose. Ipyno ase. Tãkye ase roropa ipoko, tykase.<p/>"
<h4>4</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame ahno esaka pyra Jezu tarose Ritonõpo zuzenu a ikuhpotohme joroko tamuru a."
<p><sup>2</sup> Mame moroto tuhke Jezu otuhpyra tõmehse, 40me. Morarame tomitapãse ynororo."
<p><sup>3</sup> Mame porẽ, joroko tamuru tooehse eya. Ynara tykase ynororo Jezu a,<p/>—Ritonõpo mũkurume awahtao senohne topu tyriko ourume, tykase.<p/>"
<p><sup>4</sup> —Arypyra, tykase Jezu eya. —Ynara tymerose Ritonõpo omiryme, “Wyi kure repe. Yrome wyi poko rokẽ awahtao xine orihnõko matose. Mãpyra Ritonõpo omipona awahtao xine ipunaka orihpỹme exĩko matose,” ãko Ritonõpo omiry, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>5</sup> Morarame pata kurã pona Jezu tarose joroko tamuru a, Jerusarẽ pona. Morotona Ritonõpo maro oturutoh pona Jezu tarose eya, kaetokõ pona, tapyi mypatarãnaka."
<p><sup>6</sup> Mame ynara tykase ynororo Jezu a,<p/>—Ritonõpo mũkuru nymyryme awahtao epukako sero poe nono pona, ynara tymerose exiryke Ritonõpo omiryme,<br/><p>“Ypoetory tõ aropõko ase, kapuaõkomo ãpoineme, osetapara oehtohme,</p><p>opupuru roropa osetapara topu pona ehtohme,”<CL>me tymerose mana, tykase joroko tamuru Jezu a.<p/>"
<p><sup>7</sup> Yrome ynara tykase Jezu eya,<p/>—Arypyra. Ynara ãko Ritonõpo omiry roropa, “Oesẽkõme Ritonõpo exiryke, onukuhpyra ehtoko ipunaka,” ãko Ritonõpo omiry, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>8</sup> Morarame Jezu tarose ropa joroko tamuru a ypy ẽmory pona. Moro poe typatary tõ kurã tonepose eya, tuisa tõkehko."
<p><sup>9</sup> Ynara tykase ynororo eya,<p/>—Sero nonopõkõ patary tuhke nae ase kurãkomo. Tytaõke kurã ke roropa mana. Emero ekarõko ase oya oesekumuru pó typorohse jẽpataka awahtao, “Kure mase. Imehxo mase,” katohme ya, tykase joroko tamuru Jezu a.<p/>"
<p><sup>10</sup> Yrome ynara tykase Jezu,<p/>—Ytoko ropa taroino. Kurumekako joroko tamuru, ynara tymerose exiryke Ritonõpo omiryme, “Ywy rokẽ kure kyritoko, oesẽkõme jexiryke. Jomipona rokẽ ehtoko,” ãko Ritonõpo omiry, tykase Jezu joroko tamuru a.<p/>"
<p><sup>11</sup> Morara exiryke Jezu turumekase ropa joroko tamuru a. Mame Ritonõpo nenyohtyã toytose eya, akorehmase.<p/>"
<p><sup>12</sup> Moromeĩpo João tõmapose ãpuruhpyry taka juteu tõ tuisary a. Mame moro poko Jezu turuse imehnomo a. Mame morara kary totase tyya ahtao, toesyryhmase ropa ynororo Karirea pona ropa."
<p><sup>13</sup> Yrome okynã pyra kynexine Nazare po. Toytose ynororo Kapanaũ pona, ikuhpo ehpikoxi, Karirea ehpikoxi. Zepurõ pata moe pyra kynexine. Napatari pata moe pyra roropa kynexine."
<p><sup>14</sup> Ritonõpo omihpyryae ro morotona toytose Jezu, ynara tymerose exiryke Izaja a Ritonõpo omiryme,<br/>"
<p><sup>15</sup> <p>“Zepurõpõkomo, Napataripõkõ roropa,</p><p>tuna konõto ehpiõkõme matose, Joatão mõpoe.<br/><p>Karirea apatarykõ esety.</p><p>Juteutõkara esary oesarykõme roropa mana.<br/>"
<p><sup>16</sup> <p>Ritonõpo waro pyra exiketõme matose.<br/>Yrome Ritonõpo nymenekahpyry ezuru sã exĩko oya xine mana.<br/>Orihketõme matose tyyrypyhpyke oexirykõke.</p><p>Yrome Ritonõpo nymenekahpyry oya xine ytõko mana.<br/><p>Otuarõtanohtorỹko mana,”<CL>me tymerose pake Izaja a.<p/>"
<p><sup>17</sup> Morarame imehnõ tamorepapitose Jezu a Ritonõpo poko. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Oorypyrykõ irumekatoko. Ritonõpo enetupuhtoko oesẽkõme nymyry, tykase.<p/>"
<p><sup>18</sup> Morarame Jezu toytose Karirea ehpikuroko, ikuhpo ehpikuroko. Moroto kana anỹnanõ tonese eya, asakoro. Ximão Peturu kynexine takorõ maro Ãtare maro. Kana anỹnõko toh kynexine tarãpa ke."
<p><sup>19</sup> Morarame ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Ymaro ehmaropa. Tyoro ãmorepatorỹko ase, imehnõ amorepatohme oya xine, jomipona toto ehtohme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>20</sup> Axĩ tarãpa turumekase eya xine Jezu maro toytotohkõme.<p/>"
<p><sup>21</sup> Mame toesyryhmase Jezu ahtao, imehnõ tonese ropa eya, Tiaku tomo, João maro. Zepeteu poenõ tõ kynexine. Tykãnarykõ ao toh kynexine, tohpike ao. Tumykõ maro toh kynexine Zepeteu maro. Tarãpa poko erohnõko toh kynexine. Tykohmase tahtao xine"
<p><sup>22</sup> axĩ tykãnarykõ tynomose tumykõ maro, Jezu maro toytotohkõme.<p/>"
<p><sup>23</sup> Morarame Karirea poro toytoryme Jezu a imehnõ tamorepase eya. Toto atamorepatoh tao tamorepase toto eya Ritonõpo omiry kurã poko, toto esẽme Ritonõpo exiry poko, enara. Mame tuhke kurãkõkara tukurãkase ropa eya."
<p><sup>24</sup> Mame Jezu tokãtose eya xine. Xiriapõkõ Jezu poko tutuarõtase roropa. Morarame eya xine kurãkõkara tuhke tonehse Jezu a ikurãkatohme. Jorokohpãkõ roropa tonehse toto a epuepukaketomo te, ytoytopyra exiketõ roropa tonehse eya xine. Morarame emero tukurãkase ropa Jezu a toto."
<p><sup>25</sup> Morarame imeimehnõpõkomo a Jezu tokahmase, imoihmãkomo a. Karireapõkomo a tokahmase te, Omame osetoro patapõkomo a te, Jerusarẽpõkomo a te, Juteapõkomo a te, Joatão mõpoẽkomo a roropa Jezu tokahmase, enara.<p/>"
<h4>5</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame imoihmãkõ eneryke tyya Jezu tõnuhse ypy pona. Mame typorohse ynororo ahtao ipoetory tõ toytose eya."
<p><sup>2</sup> Mame tamorepase toto eya. Ynara tykase eya xine,<br/>"
<p><sup>3</sup> <p>—Tãkye exĩko mã ynara kananomo,</p><p>“Jamoreme kure ehtoh riry waro pyra ase repe. Yrome Ritonõpo omipona jexiry se ase,” kananõ mã<br/>tãkye exĩko Ritonõpo poetoryme toexirykõke.<br/>Amarokõ roropa morara karyhtao oya xine, tãkye exĩko matose<br/>Ritonõpo poetoryme oexirykõke roropa.<br/>"
<p><sup>4</sup> <p>—Oxitarykohtao oorypyrykõ poko oorypyrykõ rumekary se oexirykõke,</p><p>tãkye exĩko ropa matose.<br/>Ritonõpo poe xitara exĩko ropa matose.<br/>"
<p><sup>5</sup> <p>—Oyamene se pyra awahtao xine</p><p>tãkye exĩko ropa matose.<br/>Ritonõpo nekarory esẽme exĩko matose.<br/>"
<p><sup>6</sup> <p>—Ritonõpo omipona se awahtao xine yronymyryme</p><p>tãkye exĩko matose Ritonõpo poe.<br/>Zae ehtoh ekarõko roropa Ritonõpo mana oya xine.<br/>"
<p><sup>7</sup> <p>—Imehnõ pyno awahtao xine</p><p>tãkye exĩko matose, opyno xine roropa Ritonõpo exiryke.<br/>"
<p><sup>8</sup> <p>—Kure ehtoh se awahtao xine okurohtao xine</p><p>tãkye exĩko matose, Ritonõpo enẽko roropa matose.<br/>"
<p><sup>9</sup> <p>—Oxiehno exiketõ oxiehno pyra tyripose ropa oya xine ahtao</p><p>tãkye exĩko matose.<br/>“Ypoenõme matose,” ãko Ritonõpo oya xine mana.<br/>"
<p><sup>10</sup> <p>—Ritonõpo omipona awahtao xine kokoro rokene,</p><p>mame kure oexirykõ pokoino tyyryhmase awahtao xine imehnomo a<br/>tãkye rokẽ ehtoko.<br/>Ohtomarykõ toanahtose oya xine ahtao Ritonõpo esary oesarykõme exĩko mana.<p/>"
<p><sup>11</sup> —Tãkye ehtoko opoihtorykohtao imehnomo a, ooryhmarykohtao roropa eya xine. Onetãparykohtao roropa imehnomo a tãkye ehtoko ypoetoryme oexirykõke."
<p><sup>12</sup> Atãkyematoko. Ynara exiryke, oepehpyrykõ kurã tukurãkase Ritonõpo a tynekaroryme oya xine kapu ao. Ooryhmarykõ sã pake urutõkõ tyyryhmase imehnomo a.<p/>"
<p><sup>13</sup> —Sautu kure tõsẽ sauhpatohme. Kure roropa mana tõsẽ onymotanohpopyra mana. Yrome sãme pyra toehse ahtao oty katohme kure? Arypyra, typahsẽme rokene, popyra toehse exiryke. Moro sã matose sero nonopõkõ emeporyme rokene sautu samo, zae awahtao xine. Yrome zae pyra toehse awahtao xine popỹ sautu sã matose, zae pyra oexirykõke. Typahsẽme rokẽ sã matose.<p/>"
<p><sup>14</sup> —Imehnõ amorepatoko ypoko, toto tuarõtatohme ypoko. Morara awahtao xine saerehkane sã matose sero nono po. Pata konõto kaetokõ po tyrise ahtao jarao osenẽko mana. Moro sã matose. Juaro awahtao xine zae oehtohkõ enẽko imehnõ mana."
<p><sup>15</sup> Onokyhxo hna kasana ke nãparina etapurũko saerehkara ehtohme? Arypyra, anapurupyra. Esaka rokẽ tyrĩko mana saerehkatohme tytapyĩ tao. Morara ahtao kure osenuhmãko mã toto tapyitaõkomo."
<p><sup>16</sup> Moro saaro kure ehtoko imehnõ neneryme jenetuputyryke oya xine. Mame kure oexirykõ eneryke tyya xine Ritonõpo kapuaõ enetupuhnõko toh mana. Ynororo rokẽ okurãkahpõme enetupuhnõko mã toto.<p/>"
<p><sup>17</sup> —Ynara kara ehtoko okurohtao xine, “Jezu tooehse Moeze nymerohpyry rumekapose kyya xine,” kara ehtoko. “Ritonõpo poe urutõkõ namorepatopõpyry omipona pyra ehtoko,” kara ase oya xine. Toto namorepatopõpyry rumekapory se pyra ase oya xine. Pake tõturuse toto Ritonõpo poe. Toto omihpyryae ro oepyase. Toto omihpyryae ro emero tyrĩko ase, zae ehtoh Ritonõpo a waro oehtohkõme, atatahmãkara rokẽ oehtohkõme Ritonõpo poko."
<p><sup>18</sup> Etatoko pahne, kapu nae ro ahtao, nono roropa nae ro ahtao enahpyra Ritonõpo nymeropohpyry Moeze tomo a. Inymeropohpyryae ro emero exĩko mana nono enahtoh ponãmero, kapu enahtoh ponãmero roropa."
<p><sup>19</sup> Morara exiryke toiro pitiko aomipona pyra toehse awahtao xine, imehnõ tamorepase oya xine ahtao roropa asã xine toto ehtohme, Ritonõpo poetory amorepaneme nymyry pyra matose. Morara awahtao xine ime pyra roropa matose Ritonõpo a. Mãpyra aomipona awahtao xine yronymyryme, imehnõ amoreparyhtao roropa oya xine, aomipona toto ehtohme orẽpyrahxo exĩko matose Ritonõpo poe. Kure oritorỹko roropa Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>20</sup> —Etatoko pahne, parixeu tõ Ritonõpo omiry omipona sã toh mã repe. Yrome aomipona nymyry pyra mã toto. Mokaro saaro Moeze omihpyry poko amorepatõkõ mana. Yrome mokaro sã rokẽ awahtao xine omõpyra matose Ritonõpo esaka. Zae awahtao xine rokẽ omõnõko matose Ritonõpo esaka.<p/>"
<p><sup>21</sup> —Ynara tykase Moeze atamurukomo a, “Imehnõ onetapara ehtoko. Imepỹ totapase oya xine ahtao aarotorỹko toh mana terekatu a oetapapotohkõme roropa,” tykase Moeze Ritonõpo poe."
<p><sup>22</sup> Yrome ywy oya xine ynara ãko ase, imehnõ zehno awahtao xine okurohtao xine toto etapãko sã matose. Morara awahtao xine awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Imepyny a, “Popyra rokẽ mase,” karyhtao oya xine kure oekarorykomo terekatu a. Imepyny a, “Rowohpe mase,” karyhtao oya xine kure apotoimo htaka aaroporykomo. Morara exiryke omi rypyry poko pyra ehtoko ipunaka."
<p><sup>23</sup> Mame onekarorykõ tonehse oya xine ahtao Ritonõpo maro oturutoh taka Ritonõpo a ekarotohme, onekaropyra ehtoko aporo imepỹ ozehno xine exiry waro awahtao xine."
<p><sup>24</sup> Oturutatoko aporo ozehnoto komo a. Zae pyra oehtopõpyrykõ ekarotoko eya ozehno xine pyra aehtohme ropa. Moromeĩpo ytotoko ropa Ritonõpo maro oturutoh taka ropa onekarorykõ ekarotohme eya.<p/>"
<p><sup>25</sup> —Axĩke azahkuru toehse awahtao xine osenetupuhtoko. Ekorokapotoko roropa axiny Ritonõpo ẽpataka ytopyra ro awahtao xine. Sero nono pó imepỹ aarorykõ se ahtao terekatu a mokyro maro kure oturutoko aaropyra xine ahtao ro terekatu a. Mame otarãme aaropyra xine ekurehnõko mana kure tõturuse imaro oexirykõke. Mãpyra popyra tõturuse awahtao xine imaro terekatu a arotorỹko mana. Ohxirotorỹko roropa mana. Morarame terekatu roropa oekarotorỹko mana soutatu a, oẽmapotohkõme ãpuruhpyry taka."
<p><sup>26</sup> Moro taka tomõse awahtao xine, etatoko pahne, okynã matose moro ao, terekatu nepehmapory epehmãko matose emero porehme.<p/>"
<p><sup>27</sup> —Moeze omihpyry ynara ãko, “Imehnõ nohpory poko pyra ehtoko. Imehnõ nio tõ poko pyra ehtoko,” ãko. Moro tymeropose Ritonõpo a pake."
<p><sup>28</sup> Yrome ynara ãko ase oya xine, nohpo eneryhtao oya xine, ipoko openetarykohtao, pake iirypyryme toehse matose imaro se toehse oexirykõke okurohtao xine. Popyra moro Ritonõpo a mana."
<p><sup>29</sup> Tomeseke ehtoko õsenetupuhtohkõ poko zae rokẽ õsenetupuhtohkõme, zae rokẽ oehtohkõme roropa, iirypyryme pyra oehtohkõme. Oenurukõ pokoino iirypyryme awahtao xine, oenurukõ toutoko, ipahtohme. Kurehxo oya xine exiry oenurukõ oupory oorypyrykõ rumekatohme, amarokõ omõtohme Ritonõpo esaka. Popyrahxo mã oya xine õmomyrykõ apotoimo htaka."
<p><sup>30</sup> Mame oemarykõ pokoino iirypyryme awahtao xine, ihkohtoko. Ematoko. Kurehxo mã oya xine toiro oemarykõ tuhkohse ahtao, oorypyrykõ rumekatohme oya xine õmõtohkõme Ritonõpo esaka. Popyrahxo mã õmomyrykõ apotoimo htaka.<p/>"
<p><sup>31</sup> —Pakatokõ omihpyry waro roropa matose nohpo rumekary poko. Ynara tykase toto, “Opyxiãkõ rumekary se awahtao xine pape imerotoko, opyxiãkõ rumekary poko oya xine,” tykase toto pake."
<p><sup>32</sup> Yrome ynara ãko ase oya xine, opyxiãkõ rumekaryhtao oya xine imehnõ poko pyra ynororo ahtao mokyro rĩko matose iirypyryme. Imepỹ pytyme toehse ynororo ahtao iirypyryme exĩko mana. Morararo imepỹ orutua imaro toehse ahtao, iirypyryme exĩko roropa ynororo opokoino xine.<p/>"
<p><sup>33</sup> —Ynara totase oya xine pakatokõ omihpyry, “Ritonõpo riryhtao oya xine oenenekõme imehnõ onenekunohpyra ehtoko,” kary totase oya xine."
<p><sup>34</sup> Yrome ywy ynara ãko ase oya xine, Ritonõpo onesehtopyra ehtoko oenenekõme. Kapu onykohmara ehtoko roropa oenenekõme Ritonõpo esaryme exiryke."
<p><sup>35</sup> Nono onyripyra ehtoko roropa oenenekõme Ritonõpo pupuru esaryme exiryke. Jerusarẽ onesehtopyra ehtoko roropa oenenekõme tuisa konõto esaryme exiryke."
<p><sup>36</sup> Oupuhpyrykõ onyripyra ehtoko roropa oenenekõme oupuhpyrykõ tyorõmary waro pyra oexirykõke. Oũsetykõ karimutume ahtao xinukutume tyriry waro pyra matose. Xinukutume ahtao karimutume tyriry waro pyra roropa matose."
<p><sup>37</sup> Naeroro, “Ỹ,” kahtoko rokene. “Arypyra,” kahtoko roropa. Mãpyra morohne tymotyẽkase oya xine ahtao ryhtãko matose. Ajoajohpe exĩko matose joroko tamuru omi poe.<p/>"
<p><sup>38</sup> —Ynara totase oya xine pakatokõ omihpyry, “Imepỹ tonukase oya xine ahtao oenukatorỹko roropa mã toto emetakãme. Morararo, imepỹ zery tytahkase oya xine ahtao ozerykõ roropa oũko toh mana,” me totase oya xine."
<p><sup>39</sup> Yrome ynara ãko ase oya xine, tyyryhmase awahtao xine, oryhmahpõkõ onyryhmara ehtoko, onemetakãmara ehtoko. Oẽpatapihmorykohtao osẽpatapihmopotoko rokene osetatoro."
<p><sup>40</sup> Mame imepỹ ometỹkõ apoiry se ahtao ometỹkõ kurã ekarotoko eya."
<p><sup>41</sup> Morarame soutatu ynara karyhtao oya xine, “Sẽ ipuimako morotona kuakorehmako,” karyhtao oya xine, mokyro akorehmatoko itamurumehxo."
<p><sup>42</sup> Mame imepyny a ynara karyhtao oya xine okyryrykõ poko, “Sẽ se ase,” karyhtao oya xine ekarotoko eya. Mame imepyny a, “Sẽ se ywy axĩtao rokene,” karyhtao oya xine, ekarotoko roropa eya.<p/>"
<p><sup>43</sup> —Ynara kary roropa totase oya xine pakatokõ omihpyryme, “Oekyrykõ pyno ehtoko. Yrome oekyrykõ kara pyno hkopyra ehtoko,” katopõpyry totase oya xine."
<p><sup>44</sup> Yrome ywy ynara ãko ase oya xine, oekyrykõkara pyno roropa ehtoko. Ooryhmarykohtao eya xine oturutoko toto poko Ritonõpo a,"
<p><sup>45</sup> Omy kapuaõ poenõme oehtohkõme. Ynara exiryke, xixime tyrĩko Ritonõpo mana iirypyrymãkõ pona, kurãkõ pona roropa enara. Morararo konopo enehpõko Ritonõpo mana kurãkõ pona, iirypyrymãkõ pona roropa, enara."
<p><sup>46</sup> Oekyrykõ pyno rokẽ awahtao xine oty kara Ritonõpo mana. Moro pokoino oepehmara xine Ritonõpo mana kurã ke. Iirypyrymãkõ morararo, tyekyrykõ pyno toh mana. Oepekõ kara pyno ehtoko roropa."
<p><sup>47</sup> Mame oekyrykõ rokẽ omiroryhtao oya xine oepekõ maro, otãto kure Ritonõpo rĩko matou morara awahtao xine? Ritonõpo waro pyra exiketõ morararo, tyekyrykõ maro kure oturũko toh mana.<p/>"
<p><sup>48</sup> —Omykõ kapuaõ kure nymyry mana. Imehnõ pyno mana. Morara exiryke, ipoenõme oexirykõke, isã ehtoko, imehnõ pyno ehtoko, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<h4>6</h4>
<p><sup>1</sup> —Ritonõpo eahmaryhtao oya xine imehnõ rãnao rokẽ pyra eahmatoko. Imehnõ neneryme rokẽ Ritonõpo eahmaryhtao oya xine otarãme, “Kure mase,” ãko oenenanõkõ mã repe. Yrome tynekarory kurã onekaropyra Ritonõpo oya xine mana. “Pake topehmase sã matose ahno tomo a,” ãko Ritonõpo oya xine mana.<p/>"
<p><sup>2</sup> —Morara exiryke tymõkomokãkara akorehmaryhtao oya xine tokare pyra sã rokẽ akorehmatoko toto. Ajohpãkõ sã pyra ehtoko. Ajohpãkõ tymõkomokãkara akorehmãko tonesẽme rokẽ mã toto, oximõtoh tao roropa imehnõ zuromatohme tyya xine repe. “To! Kure mase,” kary etary se toexirykõke imehnomo a morara ãko mã toto. Etatoko pahne, mokaro kure exiry topehmase pake. Onepehmazomopyra kurã ke Ritonõpo ekurehnõko mana."
<p><sup>3</sup> Imehnõ akorehmaryhtao oya xine tokare pyra akorehmatoko toto."
<p><sup>4</sup> Mame zuaro pyra imehnõ mana. Yrome Omykõ kapuaõ oenetorỹko mana. Imeĩpo kurã ke oepehmatorỹko mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>5</sup> —Mame Ritonõpo maro õtururukohtao ajohpãkõ sã pyra ehtoko. Xikihme owõnõko mokaro mana, oximõmãkõ rãnao, jarao roropa osema tao tõturutohkõme Ritonõpo maro repe. Etatoko pahne, mokaro pake topehmase sã mã toto."
<p><sup>6</sup> Mame Ritonõpo maro õtururukõ se awahtao xine ynara rokẽ ehtoko. Oesaka xine omõtoko, nyhtoh taka. Apurutoko roropa, õturutohkõme Omykõ kapuaõ maro. Ritonõpo onenepyra matose repe, yrome oenetorỹko ynororo mana. Mame kurãkõ ekarõko oya xine mana, kure oenerykõke toiroro awahtao xine.<p/>"
<p><sup>7</sup> —Morarame õtururukohtao Ritonõpo maro otomose oturupyra ehtoko. Ritonõpo waro pyra exiketõ sã pyra ehtoko. Mokaro ynara ãko, “Otarãme otomose kuotururukohtao kuetatorỹko Ritonõpo mana,” ãko toh mã repe."
<p><sup>8</sup> Naeroro mokaro sã pyra ehtoko. Ritonõpo omykõme exiryke emero zuaro mana. Ise oehtohkõ waro roropa mana onekaropopyra ro awahtao xine."
<p><sup>9</sup> Imaro õtururukohtao, ynara kahtoko eya,<br/><p>“Papa kapuaono, kure oriry se ynanase.<br/>"
<p><sup>10</sup> <p>Emero oenetuputyry se ynanase.<br/>Yna akorehmako sero nono po,</p><p>õmipona yna ehtohme ipunaka,<br/>õmipona kapuaõkõ ehtoh samo.<br/>"
<p><sup>11</sup> <p>Seroae yna zoty ekaroko yna a.<br/>"
<p><sup>12</sup> <p>Yna rypyry roropa ikorokako Papa,</p><p>yna ryhmahpõkõ rypyry korokapory sã yna a.<br/>"
<p><sup>13</sup> <p>Yna ewomako, iirypyryme yna onyripyra joroko tamuru ehtohme,”<CL>kahtoko Ritonõpo a.<p/>"
<p><sup>14</sup> —Ynara exiryke, popyra orirykohtao imehnomo a, yrome mokaro rypyry korokaporyhtao oya xine Ritonõpo a, oorypyrykõ roropa korokãko Ritonõpo mana. Popyra orihpõkõ zehno pyra awahtao xine ozehno xine pyra roropa Ritonõpo mana."
<p><sup>15</sup> Yrome imehnõ rypyry korokapory se pyra awahtao xine, oorypyrykõ onykorokara ekurehnõko Omykõ kapuaõ mana.<p/>"
<p><sup>16</sup> —Mame Ritonõpo maro õtururukohtao yronymyryme otuhpyra ehtoko aporo. Osekãtopyra roropa ehtoko otuhpyra oexirykõ poko. Ajohpe emynyhmaketõ sã pyra ehtoko. Otuhpyra mã toto Ritonõpo maro tõturutohkõme repe imehnõ neneryme rokene, otuhpyra toexirykõ waro imehnõ ehtohme. Etatoko pahne, pake topehmase sã mokaro, imehnomo a enetopõpyrykõ ke rokene."
<p><sup>17</sup> Yrome otuhpyra awahtao xine osẽkurikatoko ro. Oũsetykõ ekurinatoko ro."
<p><sup>18</sup> Morara awahtao xine imehnõ oenetupuhpyra xine mana otuhpyra oexirykõ poko. Omykõ rokẽ zuaro mana. Onenepyra matose repe, yrome ynororo oenetorỹko mana. Morarame emero eneryke tyya kurãkõ ekarõko oya xine mana tãkye oehtohkõme.<p/>"
<p><sup>19</sup> —Ritonõpo nekarory kurã se ehtoko. Sero nono po tuhke tineru tõkehko anãnonohpyra ehtoko. Tãnonohse oya xine ahtao ryhtãko mana ahkyrixtãko. Nuko tõkehko roropa iiryhmãko mana. Omato roropa ematonanohnõko mana."
<p><sup>20</sup> Kurehxo Ritonõpo a omõkomorykõ kurãkapory oya xine kapu aka. Moero mã omõkomorykõ mã ahkyrixtara. Moroto nuko onenahpyra mana. Omato roropa onematonanohpyra mana moero ahtao."
<p><sup>21</sup> Senohne poko omõkomorykõ poko rokẽ õsenetuputyrykohtao taro se rokẽ exĩko matose. Yrome kure Ritonõpo maro ehtoh poko õsenetuputyrykohtao myaro oytorykõ se exĩko matose.<p/>"
<p><sup>22</sup> —Kuokokõ ezurume sã kuenurukõ mana. Kure oenurukõ ahtao, saereme osenuhmãko matose. Zae ehtoh poko õsenetuputyrykohtao saerehkane ao sã matose."
<p><sup>23</sup> Yrome oenurukõ popyra toehse ahtao osenuhmara exĩko matose. Xinukutume sã oya xine exĩko mana. Moro saaro oorypyrykõ poko openetarykohtao xinukutume sã exĩko okurohtao xine mana. Kurãkõ enetupuhnõko matose popyra. Popỹ enetupuhnõko matose kure samo. Enara.<p/>"
<p><sup>24</sup> —Asakoro tosẽke exiry tupime mana. Ynara exiryke toirõ pyno awahtao xine imepỹ se hkopyra exĩko matose mokyro pokoino. Mokyro maro oerokurukõke imepỹ maro oerokurukõ se pyra roropa exĩko matose. Morararo Ritonõpo poetoryme awahtao xine tyorõ onyripyra matose oesẽkõme, Ritonõpo poetoryme oexirykõke.<p/>"
<p><sup>25</sup> —Morara exiryke ynara ãko ase oya xine, torẽtyke pyra ehtoko arypyra oehtohkõ poko, õtykõ se oehtohkõ poko roropa õkurukõ se oehtohkõ poko roropa, enara. Ometỹkõ poko roropa torẽtyke pyra ehtoko. Ritonõpo poe taro matose sero nono po. Õtykõ motye kuhse matose Ritonõpo a. Ometỹkõ motye kuhse roropa õkokõ mana eya."
<p><sup>26</sup> Etatoko pahne, torõ tõ ytoytõko rokene. Tỹkyryrykõ anarykara toto. Tynapyrykõ onẽmara roropa mã toto ẽ aka ikurãkatohme. Omykõ kapuaõ toto pyno mana. Yrome torõ tõ motye kuhse opyno xine Ritonõpo mana."
<p><sup>27</sup> Torẽtyke awahtao xine oorikyrykõ poko, orihnõko ro matose. Oorikyrykõ se pyra matose repe, yrome orihnõko ro matose. Naeroro oty katohme pyra mã torẽtyke exino.<p/>"
<p><sup>28</sup> —Kamisa poko torẽtyke pyra ehtoko roropa. Onahpoty ekuru enetoko. Erohpyra onahpoty ekuru mana kamisa riry poko, tupõ riry poko, enara."
<p><sup>29</sup> Yrome kure potu mã ekuru, Saromão zuponỹpyry kurã motye kuhse kure ona ekuru mana."
<p><sup>30</sup> Ritonõpo ona rihpõ mokyro. Axĩ onahpoty ahtanohpõko mana, ahtanohpory se tahtao. Yrome axĩ orihnõko ropa mana onahpoty. Axĩ roropa enahnõko mana apoto ke tyahkase ahtao. Morararo oupõkõ riry tupime pyra Ritonõpo a. Onahpoty pyno toexiry motye opyno xine toexiryke pitiko rokẽ tonetuputyryhtao oya xine."
<p><sup>31</sup> Morara exiryke torẽtyke pyra ehtoko. Ynara kara ehtoko, “Onokyhxo keh joh ekarõko nae?” kara ehtoko. “Onokyhxo keh johme nae?” kara roropa ehtoko. “Onokyhxo keh jokuru enehnõko roropa nahe?” kara ehtoko. “Oty ke roropa ymetỹ epekahnõko hano?” kara roropa ehtoko. Oserẽtykyro pyra ehtoko morohne poko. Tuenikaro rokẽ ehtoko."
<p><sup>32</sup> Otytyko poko penetãko Ritonõpo waro pyra exiketõ roropa mana. Yrome Ritonõpo awaro xine mana. Omise oexirykõ waro mana."
<p><sup>33</sup> Morara exiryke osemazuhme Ritonõpo poko openetatoko oesẽkõme aehtohme, aomipona oehtohkõme roropa yronymyryme, morara se Ritonõpo exiryke. Mame senohne emero ekarõko oya xine mana."
<p><sup>34</sup> Morara exiryke, torẽtyke pyra ehtoko. “Otara exĩko nae kokoro?” kara ehtoko. Ritonõpo opynanohtorỹko mana kokoro rokene. Naeroro oehtohkõ onymotyẽkara ehtoko. Torẽtyke pyra ehtoko. Enara.<p/>"
<h4>7</h4>
<p><sup>1</sup> —Imehnõ onykerekeremara ehtoko okerekeremara xine roropa Ritonõpo ehtohme."
<p><sup>2</sup> Ynara exiryke imehnõ pokõnopyryhtao oya xine, opokõnohtorỹko roropa Ritonõpo mana, imehnõ pokõnopyry sã oya xine. Kure imehnõ riryhtao oya xine, kure oritorỹko roropa Ritonõpo mana. Yrome popyra toto riryhtao oya xine, popyra oritorỹko roropa Ritonõpo mana."
<p><sup>3</sup> Otarãme imepỹ mã iirypyryme pitiko rokẽ repe. Wewe akumuru pitiko enuru ao exikety sã mana. Yrome oorypyrykõ pitiko rokẽ pyra mana, wewe konõto onu ao exikety sã mana. Morara awahtao xine imehnõ rypyry enẽko rokẽ matose. Yrome oorypyrykõ onenepyra amarokomo."
<p><sup>4</sup> Imehnõ kerekeremaryhtao oya xine otarãme ynara ãko matose eya xine, “Wewe akumuru pitiko moro oenuru ao. Ouxi,” ãko matose repe. Yrome oenurukõ ao roropa wewe konõto exiry waro pyra matose."
<p><sup>5</sup> Onekunohto rokẽ matose. Osemazuhme aporo wewe konõto toutoko oenurukõ ae. Moromeĩpo kure osenuhmãko matose. Imepỹ enuru ae wewe akumuru oũko ropa matose kure õsenuhmarykõke. Moro saaro osemazuhme oorypyrykõ irumekatoko. Moromeĩpo kurehxo imehnõ akorehmãko matose, iirypyrykõ rumekapory poko. Enara.<p/>"
<p><sup>6</sup> —Ritonõpo nekarohpyry kurã onekaropyra ehtoko etary se pyra exiketomo a. Kaikuxi sã rokẽ mã toto. Naeroro eya xine onekaropyra ehtoko ozehno xine toto exiryino, ooryhmarykõino roropa eya xine. Poinokoimo sã roropa mã toto. Kasuru kurã onekaropyra sytatose poinokoimo a. Tokarose eya xine ahtao onenahpyra mã toto itũtũmãko rokẽ mã toto ise pyra toexirykõke. Morararo Ritonõpo omiry ekaroryhtao ise pyra exiketomo a ahnikatohme rokẽ mã apoĩko toto. Naeroro ise pyra exiketomo a otuhparo pyra ehtoko toiparo rokẽ ãkĩtarykõino.<p/>"
<p><sup>7</sup> —Oturukehpyra ehtoko Ritonõpo a. Ekaropotoko eya. Mame onekaropohpyrykõ ekarõko mã oya xine. Axĩ pyra onekaropohpyrykõ ekaroryhtao penekehpyra ehtoko. Otyro zupine sã oturukehpyra ehtoko. Moromeĩpo kurãkõ ekarõko Ritonõpo mã oya xine. Etapuruhmakapone sã ehtoko. Moromeĩpo etapuruhmakãko mana."
<p><sup>8</sup> Ynara exiryke kurãkõ ekaroporyhtao Ritonõpo a ekarõko oya xine mana. Ise oehtohkõ zupiryhtao oya xine ekarõko oya xine mana. Ãpuruhpyry etapuruhmakaporyhtao oya xine etapuruhmakãko roropa mana."
<p><sup>9</sup> Typoenõkamo, etatoko pahne. Opoenõkomo a, “Wyi se ase,” karyhtao oya xine topu onekaropyra matose eya xine."
<p><sup>10</sup> “Papa, omise ase,” karyhtao oya xine, okoi onekaropyra matose eya xine."
<p><sup>11</sup> Iirypyryme matose repe, yrome kurãkõ ekarory waro matose opoenõkomo a. Kure kuhse mã Papa kapuaono. Naeroro otyro kurã ekarõko oya xine mana ekaroporyhtao eya.<p/>"
<p><sup>12</sup> —Imehnomo a kure orirykõ se matose. Naeroro imehnõ roropa kure tyritoko kure orirykõ se oehtohkõ samo. Morara awahtao xine Moeze omihpyry omipona roropa matose. Ritonõpo poe urutõkõ omihpyry omipona roropa matose.<p/>"
<p><sup>13</sup> —Asakoro osema sã kuosenetupuhtohkõ mana. Ritonõpo omipona ehtoh osema pitiko ae ytotoh sã mana, tupimã ae ytotoh samo. Yrome moro ae rokẽ ytotoko. Ynara exiryke Ritonõpo osenetuputyry ae pyra awahtao xine tyoro ae ytoketõ sã matose, zumo ae ytoketõ samo. Moro ae ytoketõ mã etuarimaketõ esaka ytõko. Tuhke roropa moro ae ytoketõ mana."
<p><sup>14</sup> Yrome zumõkara ae ytoketõ orihpỹme exĩko mã toto. Tuhke hkopyra moro ae ytoketõ mana.<p/>"
<p><sup>15</sup> —Tomeseke ehtoko ajoajohpãkõ poko. Oenekunopyrykõ se mã toto Ritonõpo esaka omõpyra oehtohkõme.<p/>“Urutõme ase Ritonõpo poe,” ãko toh mã repe. Yrome ajohpe rokẽ mã toto. Toto eneryke kaneru sã kure toto ekarõko matose repe. Yrome ikurohtao xine kaikuxi tamuru sã imehnõ ryhmary se mã toto. Imehnõ mõkomory apoiry se roropa mã toto."
<p><sup>16</sup> Ajohpe toto exiry waro exĩko matose toto rypyry eneryke oya xine. Otyro sã mã toto. Omoxino zoko mamaome eperytara mana. Morararo ãtaryka zoko mã parurume eperytara mana. Toperyme rokẽ eperytãko mana."
<p><sup>17</sup> Kure otyro zoko ahtao kure eperytãko mana. Mãpyra popyra zoko ahtao, popyra eperytãko roropa mana."
<p><sup>18</sup> Otyro zoko kure ahtao popỹ ke eperytara mana. Morararo otyro zoko popyra ahtao kurã ke eperytara mana."
<p><sup>19</sup> Mame otyro zoko popyra ahtao akohnõko mã toto popyra eperytaryke. Apoto htaka ipahnõko mã toto."
<p><sup>20</sup> Morohne saaro mã ajohpe exiketomo. Ajohpe toto exiry waro exĩko matose toto rypyry eneryke oya xine.<p/>"
<p><sup>21</sup> —“Jesẽme mase Jezu,” kananõ mã ypoetoryme exĩko Papa kapuaõ omipona toto ahtao. Yrome, “Yna esẽme mase, yna esẽme mase,” kananõ mã ypoetoryme pyra mã toto Papa kapuaõ omipona pyra toto ahtao. Ritonõpo esaka ytopyra aomipona pyra exiketõ mana."
<p><sup>22</sup> Mame sero nonopõkõ apiakatoh toehse ahtao tuhke ynara ãko ya mã toto, “Tamuxi Jezu, yna esẽme mase. Õmi poe Ritonõpo omiry ynanekaroase imehnomo a. Õmi poe roropa joroko tõ ynanutũtanohpoase imehnõ ae. Kurãkõkara ynanukurãkase roropa õmi poe,” ãko toh mã repe ya."
<p><sup>23</sup> Mame ynara ãko ase eya xine, “Awaro xine pyra ase ipunaka. Ytotoko taroino. Oorypyrykõ poko rokẽ matose,” ãko ase eya xine.<p/>"
<p><sup>24</sup> —Morara exiryke jomiry etaryhtao oya xine, jomipona awahtao xine roropa, tuaro exĩko matose. Imepỹ tuaro exikety sã matose. Tuaro exikety a tytapyĩ tamose tũporemã po."
<p><sup>25</sup> Mame konopo toehse itamurume. Tuna tukumase. Mame tyryrykane konõto tooehse, jamihme tapyi pokona tooehse. Yrome tapyi onemara, kure tyrise exiryke tũporẽ po.<p/>"
<p><sup>26</sup> —Yrome jomiry etananõ jomipona pyra toehse ahtao tuenikaro sã exĩko toh mana. Imepỹ tuaro pyra exikety sã roropa exĩko toh mana. Tytapyĩ tyrise eya isawã po repe."
<p><sup>27</sup> Mame konopo tooehse itamurume. Tuna tukumase roropa. Mame itapyĩ tomase tyryrykane a nakuaka. Tuna a tarose tapyi, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>28</sup> Morarame tõturukehse Jezu ahtao tõsenuruhkase toto tamorepatopõpyrykõ poko Jezu a."
<p><sup>29</sup> Moeze omihpyry poko amorepatõkõ sã pyra Jezu namorepatoh kynexine, tuaro toexiryke.<p/>"
<h4>8</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame Jezu tyhtose ropa ypy poe. Mame imoihmãkõ toytose imaro."
<p><sup>2</sup> Mame imepỹ toytose tupũ motaryke eya. Tosekumuru po typorohse Jezu ẽpataka. Ynara tykase eya,<p/>—Jukurãkary se awahtao jukurãkary waro mase, tykase eya.<p/>"
<p><sup>3</sup> Mame tomary ke Jezu a tapose.<p/>—Ỹ, okurãkary se ropa ase. Kure exiko ropa, tykase eya. Mame axĩ mokyro pũ totyhse ropa."
<p><sup>4</sup> Mame ynara tykase Jezu eya,<p/>—Etako ke, topoh rokẽ ytoko aporo Ritonõpo maro oturukety a. Osekãtopyra exiko aporo. Eya rokẽ osenepota. Moromeĩpo Moeze omihpyry omi poe onekarory pitiko ekarota eya jahkatohme, okurãkatopõpyry ropa waro imehnõ ehtohme, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>5</sup> Morarame Jezu toytose Kapanaũ pona. Eporehkasasaka tahtao tõseporyse toto romano maro, sajẽtumã maro. Ynara tykase ynororo Jezu a,<p/>—Kuakorehmako, ajohpãme samo."
<p><sup>6</sup> Ypoetory kure pyra ipunaka mana, ytapyĩtaono. Ytoytopyra toehse ynororo. Tohrame rokẽ mana. Takarah ãko mana itamurume, tykase ynororo Jezu a.<p/>"
<p><sup>7</sup> —Ỹ, tykase Jezu. —Ytõko ase amaro atapyĩ taka ikurãkase, tykase eya.<p/>"
<p><sup>8</sup> Yrome ynara tykase ynororo Jezu a,<p/>—Arypyra, kure mase. Popyra rokẽ ase. Typatakẽme pyra roropa ase. Ytopyra exiko ytapyĩ taka. Õmiry ke rokẽ ypoetory kurãkary waro mase."
<p><sup>9</sup> Ywy roropa tosẽke ase, Kapitão tomo. Typoetoke roropa ase, soutatu tomo. “Ytoko,” karyhtao ya soutatu tomo a, ytõko mã toto. Mame imepyny a, “Osehko,” karyhtao ya oehnõko mana. Ypoetory a roropa, “Senohne tyriko,” karyhtao ya, tyripohpyry rĩko mã toto. Moro saaro mase. Õmiry ke kurãkõkara kurãkary ropa waro mase, tykase ynororo Jezu a.<p/>"
<p><sup>10</sup> —To! tykase Jezu morara kary etaryke tyya. Mame ynara tykase Jezu imoihmãkomo a,<p/>—Etatoko pahne, mose juteukara. Yrome jenetupuhnõko nase yronymyryme. Ipanõ onenepitopyra ywy taro juteu tõ rãnao."
<p><sup>11</sup> Etatoko pahne, tuhkãkõ mã oehnõko xixi tũtatoh wino, xixi porohtoh wino roropa Ritonõpo esaka. Aparão tõ maro otuhnõko mã toto, Izake maro, Jako maro, enara."
<p><sup>12</sup> Yrome tuhkãkõ toahmase roropa repe. Yrome omõpyra mã toto Ritonõpo esaka. Xinukutumao rokẽ exĩko mã toto tõmase toexirykõke. Moro ao xitãko rokẽ mã toto. Atarypõko rokẽ mã toto. Kui kui ãko mã toto tãtaryporykõke."
<p><sup>13</sup> Mame ynara tykase Jezu sajẽtu a,<p/>—Ytoko ropa atapyĩ taka. Tonetupuhse oya jexiryke opoetory nekurãka ropa.<p/>Mame toytose ropa ynororo tytapyĩ taka. Mame typoetory tonese eya. Pake toekurãkase ropa kynexine Jezu omi poe.<p/>"
<p><sup>14</sup> Morarame Jezu toytose ropa Peturu tapyĩ taka. Moroto Peturu merenoty tonese Jezu a kure pyra. Oxirohnõko kynexine, tohrame."
<p><sup>15</sup> Mame tomary ke mokyro tapose Jezu a. Axĩ kynoxirohkehne ynororo. Mame kynowõne ropa tonahsẽ rise, Jezu napyry rise.<p/>"
<p><sup>16</sup> Morarame kokonie pukuro jorokohpãkõ tonehse tuhke imehnomo a, Jezu a. Mame tõmiry ke joroko tõ tutũtanohpose ropa eya mokaro ae. Kurãkõkara, tukurãkase ropa eya porehme."
<p><sup>17</sup> Morohne tyrise Jezu a pake urutõ omihpyryae ro, Izaja omihpyryae ro. Ynara tymerose Izaja a pake, “Tamoreme kure pyra kuehtohkõ kurãkãko mana. Tamoreme kukurãkatorỹko roropa mana,” tykase pake Izaja Ritonõpo nymenekahpyry poko. Morara katopõpyryae ro kurãkõkara tukurãkase ropa Jezu a.<p/>"
<p><sup>18</sup> Mame imoihmãkõ eneryke tyya, ynara tykase Jezu typoetory tomo a,<p/>—Ehmaropa ikuhpo mõpozakoxi, tykase."
<p><sup>19</sup> Mame Moeze omihpyry poko imehnõ amorepane tooehse Jezu a oturuse. Ynara tykase ynororo,<p/>—Jytory se ase amaro emero rokẽ pata pona, atamorepary se jexiryke. Orumekary se pyra roropa ase jũme, tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>20</sup> Yrome ynara tykase Jezu eya,<p/>—Oetuarimary zuno pyra hma ymahro? Onokyro tõ tosake mana. Torõ tõ roropa, tosake mana. Yrome Kapu ae Ayhtohpyry tytapyike pyra mana, tosake pyra taro, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>21</sup> Imepỹ Jezu maro atamorepakety kynexine. Ynara tykase ynororo Jezu a,<p/>—Ajohpãme sã ytoxi aporo papa tapyĩ taka. Tãhpome toehse mã ynororo. Mame toorihse ynororo ahtao oehnõko ropa ase, tonẽse ahtao roropa amaro jytotohme, tykase ynororo Jezu a.<p/>"
<p><sup>22</sup> Yrome ynara tykase Jezu eya,<p/>—Toipe orihnõko exino mana. Mame toorihse ahtao imehnõ zonẽnõko mana epẽpyry tomo. Yrome omoro rokẽ eropa ymaro, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>23</sup> Morarame Jezu kynotyrine kanawaka. Mame ipoetory tõ roropa tõtyrise imaro."
<p><sup>24</sup> Mame okynã pyra tyryrykane konõto tooehse itamurume, ikuhpo akuotyryhtao eya xine. Mame poh tykase roropa itamurume kanawa pona. Jezu kanawao kynexine, nyhnõko."
<p><sup>25</sup> Mame Jezu a axĩ ipoetory tõ toytose. Mame tõpakase Jezu eya xine.<p/>—Jezu, yna ipynohko. Nerỹko sytatose, tykase toto.<p/>"
<p><sup>26</sup> —Oty katoh oserehnõko matou? tykase Jezu eya xine. —Jenetupuhpyra ro hmatou? tykase eya xine Jezu. Mame towõse ynororo. Ynara tykase tyryrykane a, pohkane a roropa,<p/>—Omynyhpãko. Tyryry kara exiko, tykase. Mame axĩ tyryry kara toehse. Poh kara roropa toehse. Mynytyme konõto rokẽ toehse.<p/>"
<p><sup>27</sup> Mame imarõkõ tõsenuruhkase,<p/>—To! tykase toto. —Imehxo mose nase. Tyryrykane aomipona nymynyhpãno. Pohkane roropa nymynyhpãno aomi poe tykase toto.<p/>"
<p><sup>28</sup> Morarame tuna ehpikoxi Jezu toeporehkase, ikuhpo ehpikoxi. Moroto Katarapõkõ esary kynexine. Mame okepy esary poe asakoro jorokohpãkõ toytose Jezu a. Zehnoto kõ kynexine. Mokaro eneryke tyya xine, imehnõ tõserehse. Ytopyra toehse toto moro esemary ae."
<p><sup>29</sup> Mame kui tykase toto jorokohpãkomo Jezu eneryke tyya xine.<p/>—Oty kase moehno Ritonõpo mũkuru? Yna htomase moehno? Atapiakatohpo pyra ro nase, tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>30</sup> Mame moe pyra poinokoimo tõ kynexine. Tuhke toh kynexine otuhnõko."
<p><sup>31</sup> Ynara tykase joroko tõ Jezu a,<p/>—Yna aroporyhtao oya, poinokoimo aka yna aropoko, tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>32</sup> Mame,<p/>—Ytotoko, tykase Jezu eya xine. Morara exiryke toytose toto ahno ae poinokoimo aka. Mame poinokoimo tõ tururume toytose ypy poe ikuhpo kuaka. Moro kuaka tyneryse toto.<p/>"
<p><sup>33</sup> Mame poinokoimo erasẽpyã toytose pata pona tururume. Moroto tõturuse toto imehnõ netaryme. Tynenehpyrykõ tokarose imoihmãkomo a. Ahno ae joroko tõ tũtatopõpyry poko turuse toto."
<p><sup>34</sup> Morara exiryke patapõkõ tuhke toytose Jezu enese. Mame Jezu tonese tyya xine ahtao,<p/>—Ytoko ropa taroino yna esae ajohpãme samo, tykase toto eya.<p/>"
<h4>9</h4>
<p><sup>1</sup> Mame Jezu kynotyrine ropa kanawaka. Mame ikuhpo akuohne ropa. Tosaka toytose ropa, pata pona."
<p><sup>2</sup> Mame pakaihkapỹ tonehse imehnomo a etueh tapoe. Jezu jamitunuru waro toexirykõke, Ritonõpo mũkurume Jezu tonetupuhse tyya xine exiryke kurãkara tarose eya xine. Mame toto a tonetuputyry eneryke tyya, ynara tykase Jezu ytoytopyny a,<p/>—Enaromyra exiko aimo. Oorypyry korokãko ropa ase, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>3</sup> Mame morara kary etaryke tyya xine ynara tykase Moeze nymerohpyry poko amorepatõkomo,<p/>—Mose zae pyra mana, Ritonõpo poenohnõko rokẽ mana, tykase toto Jezu poko.<p/>"
<p><sup>4</sup> Yrome mokaro a typoihtory waro Jezu kynexine. Morara exiryke ynara tykase ynororo,<p/>—Juaro pyra oexirykõke ykerekeremãko matose okurohtao xine."
<p><sup>5</sup> Ynara kary mã tupime pyra Ritonõpo a, yrome oya xine tupime mana, “Aimo, oorypyry korokãko ase,” kary tupime oya xine mana, ynara kary roropa, “Owõko ropa ytoytoko,” kary. Morara kary tupime oya xine mana ahnome rokẽ oexirykõke."
<p><sup>6</sup> Yrome ya asakororo tupime pyra mana Kapu ae Ayhtohpyryme jexiryke. Iirypyrymãkõ rypyry korokary waro ase. Naeroro yjamitunuru enepõko ase oya xine. Mose kurãkãko ropa ase onenerykõme iirypyry korokary waro jexiry waro oehtohkõme, tykase Jezu eya xine. Mame ynara tykase ynororo ytoytopyny a,<p/>—Owõko ropa. Awãty anỹko. Ytoko ropa atapyĩ taka, tykase Jezu ytoytopynỹpo a.<p/>"
<p><sup>7</sup> Mame mokyro towõse ropa axiny. Toytose ropa ynororo tytapyĩ taka kure toehse ropa toexiryke."
<p><sup>8</sup> Mame moro eneryke tyya xine tõserehse toto.<p/>—To! kure mase Ritonõpo, ajamitunuru tokarose oya exiryke ahno a, tykase toto. —Morara exiryke kurãkara tukurãkase ropa eya, tykase toto Jezu poko.<p/>"
<p><sup>9</sup> Morotoino Jezu toytose ropa. Mame toytose tahtao Mateu tonese eya. Kohrame ynororo kowenu tineru apoitoh tao. Erohkety kynexine kowenu poetoryme. Tineru apoine kynexine imehnõ wino, ekarotohme kowenu a, kowenu tinerũme.<p/>—Ymaro eropa, tykase Jezu eya.<p/>Mame axĩ towõse Mateu. Jezu maro toytose."
<p><sup>10</sup> Mame toytose Jezu Mateu tapyĩ taka otuhse. Moroto tuhke Mateu epe tõ kynexine, kowenu tinerũ apoinanomo. Tuhke iirypyrymãkõ roropa toytose Jezu a. Moroto ynororo kynexine otuhnõko typoetory tõ maro meza po."
<p><sup>11</sup> Mame iirypyrymãkõ maro Jezu eneryke tyya xine ynara tykase parixeu tõ Jezu poetory tomo a,<p/>—Oty katoh oesẽkõ otuhnõko nah iirypyrymãkõ mahro, kowenu tinerũ poko erohketõ mahro? tykase toto, tõturupose Jezu poetory tomo a.<p/>"
<p><sup>12</sup> Mame toto omiry totase tyya ahtao toto ezuhne Jezu. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Kure awahtao xine opi warõ se pyra matose. Yrome kure pyra awahtao xine ise matose."
<p><sup>13</sup> Ritonõpo omiry poko otuarõtatoko. Ynara ãko Ritonõpo omiry, “Onekarorykõ ya kure repe, kaneru tõkehko. Yrome imehnõ pyno oexirykõ se nymyry ase,” ãko Ritonõpo omiry. Moro enetuputyryhtao oya xine, joehtopõpyry poko enetupuhnõko roropa matose. Kapu ae tyhtose ywy. Kure exiketõ poko hkopyra ase. Yrome iirypyryme exiketõ pyno ehse oepyase, Ritonõpo poetoryme toto ehtohme, tykase Jezu parixeu tomo a.<p/>"
<p><sup>14</sup> Mame João poetory toytose Jezu a oturupose. João kynexine ahno ẽpurihkane. Mame ynara tykase ipoetory tõ Jezu a,<p/>—Oty katoh opoetory tõ otuhnõko kokoro rokẽ nae? Yna reh amotyryae rokẽ otuhnõko ynanase Ritonõpo maro yna otururuke. Morararo parixeu tõ amotyryae rokẽ otuhnõko mã toto kokoro rokẽ pyra, tykase João poetory tomo.<p/>"
<p><sup>15</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Amotyryae rokẽ otuhnõko matose oemynyhmarykõke. Yrome ypoetory tõ ymaro toexirykõke emynyhmara mã toto, tãkye rokẽ toexirykõke. Toorihse jahtao rokẽ emynyhmãko ypoetory tõ mana. Amotyryae rokẽ roropa mã otuhnõko toto toemynyhmarykõke, toorihse jexiryke, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>16</sup> —Upo pakato toexihkase ahtao kamisa kasenato ke pyra ipanõ ke rokẽ ixixĩnõko ropa sytatose. Kamisa kasenato ke typitahmase ahtao exihkãko ropa mana itamurumehxo. (Moro saaro atamurukõ omihpyry maro jomiry toximase oya xine ahtao popyra mana. Atae pyra mã jomiry atamurukõ omihpyry maro.)"
<p><sup>17</sup> Morararo eukuru ẽme okyno pihpyry tyrise ahtao. Mame eukuru tyrisenã onyripyra sytatose pakato ẽtypyry aka. Pakato ẽtypyry aka tyrise eukuru kasenato ahtao ehmõko mana pakato ẽtypyryme exiryke. Mame eukuru ekuãnõko mana atahnikãko. Eukuru ẽ roropa atahnikãko. Mãpyra eukuru ẽ tyrisenã aka eukuru tyrisenã tyrise ahtao atahnikara mana asakororo eukuru, eny, enara. (Moro saaro ynekarohpyry ẽme matose tyrisenã sã toehse oexirykõke,) tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>18</sup> Morara karyhtao ro orutua toytose eya juteu tõ tamuxiry. Typorohse ynororo Jezu ẽpataka tosekumuru po. Ynara tykase eya,<p/>—Jẽxiry reh norihno seromaroro. Morara exiryke eropa ymaro ikurãkatohme ropa oya, ẽsemãkapotohme ropa, tykase Jezu a ynororo.<p/>"
<p><sup>19</sup> Morarame Jezu toytose imaro. Ipoetory tõ roropa toytose.<p/>"
<p><sup>20</sup> Moroto imoihmãkõ maro imepỹ nohpo kynexine kurãkara. 12me jeimamyry taropose eya kure pyra toexiry poko, munume rokẽ ynororo. Mame kỹtone ynororo Jezu mykapo. Zupõ ehpiry rokẽ tytemuhmase eya."
<p><sup>21</sup> Ynara tykase ynororo tukurohtao, “Zupõ rokẽ tytemuhmase ya ahtao ekurãkãko ropa ase,” tykase ynororo tukurohtao kurãkara.<p/>"
<p><sup>22</sup> Mame zupõ tytemuhmase eya rahkene. Mame Jezu kynosenuhmane tỹkakoxi, tupõ tytemuhmase exiryke. Ynara tykase ynororo,<p/>—Enaromyra exiko kuku. Tonetupuhse oya jexiryke tukurãkase ropa mase, tykase Jezu eya. Axĩ toekurãkase ropa ynororo. Kure toehse ropa.<p/>"
<p><sup>23</sup> Morarame Jezu toytose juteu tõ tamuxiry tapyĩ taka. Moroto tuhke ahno tonese eya, rue etonanomo te, xitaketõ roropa tonese eya, enara."
<p><sup>24</sup> Mame ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Otũtatoko taroino emero porehme. Mose orihpyra mana, nyhnõko rokene, tykase Jezu eya xine.<p/>Yrome typoihtopitose eya xine."
<p><sup>25</sup> Mame tutũtase ropa toto emero porehme. Mame toto esahpokoxi Jezu kynomõne aorikyhpyry anỹse ropa emary poko. Mame tõsemãse ropa rahkene."
<p><sup>26</sup> Morarame mokyro ẽsemãkapotopõpyry ropa tokãtose eya xine.<p/>"
<p><sup>27</sup> Morotoino Jezu kỹtone ropa. Aytoryhtao tokahmase tonurãkara a. Asakoro kynexine tonurãkara. Mokaro a Jezu tokahmase. Ynara tykase toto,<p/>—Tawi parỹpyry mase. Yna pyno exiko Tawi parỹpyry, tykase toto opore.<p/>"
<p><sup>28</sup> Mame tapyi taka Jezu tomõse ahtao, mokaro toytose eya, tonurãkara. Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Okurãkary ropa waro hmatohu ya? Jenetupuhnõko matohu? tykase Jezu eya xine.<p/>—Ỹ, zuaro ynanase, ynakurãkary waro mase. Enetupuhnõko ynanase, tykase toto eya.<p/>"
<p><sup>29</sup> Morarame toto enuru apone Jezu tomary ke. Ynara kynako eya xine,<p/>—Jenetuputyryke oya xine, okurãkatorỹko ropa ase, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>30</sup> Mame toto enuru tukurãkase ropa eya. Kure tõsenuhmase ropa toto. Mame turuse toto Jezu a. Ynara tykase,<p/>—Etatoko pahne, imehnõ onurupyra ehtoko okurãkatopõpyrykõ ropa poko, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>31</sup> Yrome aomipona pyra toh kynexine. Toytose tahtao xine Jezu tokãtose eya xine emero pata punero.<p/>"
<p><sup>32</sup> Morarame toytose ropa toto ahtao, jorokohpã tonehse imehnomo a. Tomirẽkara kynexine jorokohpano."
<p><sup>33</sup> Mame joroko tutũtanohpose ahtao Jezu a, sekere tykase ropa ynororo. Mame tõsenuruhkase toto, jorokohpã tukurãkase ropa exiryke eya.<p/>—To! serara onenepitopyra sytatose Izyraeu tõ esao, tykase toto.<p/>"
<p><sup>34</sup> Yrome ynara tykase parixeu tõ ipoko,<p/>—Joroko tamuru poe rokẽ jamihme mana. Joroko tamuru poe rokẽ joroko tõ tũtanohpõko ropa mana ahno ae, tykase toto Jezu poko, ajohpe rokene.<p/>"
<p><sup>35</sup> Morarame pata tõ poro toytose Jezu. Morotõkõ tamorepase eya. Toto atamorepatoh tao tamorepase toto eya Ritonõpo omiry kurã poko, toto esẽme Ritonõpo exiry poko, enara. Mame emero tukurãkase ropa toh eya."
<p><sup>36</sup> Mame imoihmãkõ eneryke tyya toto pyno toehse ynororo yronymyryme, torẽtyke toto exiryke. Turumekase sã roropa toexirykõke, kaneru tõ samo, tosẽkãkara samo."
<p><sup>37</sup> Morara exiryke ynara tykase Jezu typoetory tomo a,<p/>—Tupito konõto sero ahtao arexi toehkehse sã mana. Erohketõ se rokẽ esẽ mana epery anỹtohme. Ritonõpo tupime sã moxiã enẽko ase. Toehkehse sã mã toto. Morara exiryke erohketõ se nase, toto amorepatohme tõmiry poko, typoetoryme toto ehtohme."
<p><sup>38</sup> Naeroro oturutoko tupito esemy a, Ritonõpo a, tõmiry poko imehnõ amorepananõ enehpotohme, tarõkõ amorepatohme, ipoetoryme toto ehtohme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<h4>10</h4>
<p><sup>1</sup> Mame 12mãkõ kohmane Jezu tyya.<p/>—Yjamitunuru ekarõko ase oya xine, joroko tõ tũtanohpotohme ahno ae, kurãkõkara kurãkatohme roropa, tykase ynororo eya xine."
<p><sup>2</sup> Mokaro 12mãkõ ynara kynexine, Ximão te, zakorony Ãtare roropa. Ximão esety akorõ Peturu kynexine. Tiaku roropa kynexine zakorõ roropa João. Zepeteu mũkuru Tiaku tõ kynexine, João maro."
<p><sup>3</sup> Firipe roropa kynexine Patoromeu te, Tome te, Mateu roropa. Kowenu tinerũ apoiry poko aerokuhpyry Mateu kynexine. Imepỹ Tiaku roropa Aupeu mũkuru kynexine te, Tateu te,"
<p><sup>4</sup> tyoro Ximão roropa romano kowenu myakãmary poko aerokuhpyry kynexine te, Juta Ixikariote roropa. Juta mokyro Jezu ewokahpono. Enara kynexine toto.<p/>"
<p><sup>5</sup> Mokaro taropose Jezu a, imeimehnõ pata poro, morotõkõ amorepatohme eya xine Ritonõpo omiry poko. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Ytopyra ehtoko, juteutõkara esaka. Samariapõkõ esaka ytopyra ehtoko roropa."
<p><sup>6</sup> Izyraeu tomo a rokẽ ytotoko. Tytahse sã mokaro mana kaneru tõ samo, tosẽkõ onenetupuhpyra toexirykõke. Inymeropohpyry omipona pyra roropa mã toto."
<p><sup>7</sup> Morara exiryke Ritonõpo omiry poko amorepatatoko toto. Ynara kaxitatoko eya xine, “Oesẽkõ moe pyra mana. Enetupuhtoko oesẽkõme nymyry,” kaxitatoko eya xine."
<p><sup>8</sup> Kurãkõkara mukurãkapotatose roropa. Aorihtyã mẽsemãkapotatose roropa. Ipũ imotatyã mukurãkapotatose roropa. Joroko tõ mutũtanohpotatose roropa jorokohpãkõ ae. Topehke pyra yjamitunuru tapoise oya xine. Morara exiryke imehnõ akorehmatatoko, topehke pyra roropa."
<p><sup>9</sup> Tineru anaropyra ehtoko, uuru, parata, tineru pisarara roropa anaropyra ehtoko."
<p><sup>10</sup> Pakara tõkehko anaropyra ehtoko roropa, oytorykohtao. Asakoro oupõkõ anaropyra ehtoko roropa. Toiro rokẽ arotoko oupõkomo, sapatu imepỹ anaropyra ehtoko roropa. Tymyxike pyra roropa ytotoko. Morara awahtao xine otuhse okohmarykohtao tyya xine otuhtoko imaro xine, oerohtamitukõme samo, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>11</sup> —Mame imepỹ pata pona toytose awahtao xine imepỹ eneryhtao oya xine, mokyro oepekõme tyritoko. Mame eya toahmase awahtao xine, imaro ytotoko itapyĩ taka. Mame moroto rokẽ ehtoko, oytotohkõ ropa ponãmero."
<p><sup>12</sup> Mame itapyĩ taka tomõse awahtao xine, “Oehno kene,” kahtoko. “Opyno xine Ritonõpo mana. Naeroro torẽtyke pyra ehtoko,” kahtoko eya xine, tapyitaõkomo a."
<p><sup>13</sup> Mame morotaõkõ kure oya xine ahtao moroto rokẽ toto maro mehtatose. Yrome ose pyra toto ahtao mytotatose ropa moro tae."
<p><sup>14</sup> Mame otarãme imepỹ tapyitaõkõ toitoine ose xine pyra exĩko mana. Otarãme patapõkõ toitoine roropa tymarõme ose xine pyra toh mana õmirykõ etary se pyra toexirykõke. Morara ahtao mytotatose ropa moro tae. Mame asãtajãkõ mysasakatatose mokaro neneryme, tyyrypyrykõ poko enetupuhtohme eya xine."
<p><sup>15</sup> Etatoko pahne, kurãkõ apiakaryhtao mokaro wãnohnõko Ritonõpo mana. Sotomapõkõ wãnohnõko roropa mana. Komorapõkõ roropa wãnohnõko mana. Yrome mokaro kuhse wãnohnõko mana, tyyrypyrykõ rumekary se pyra toto exihpyryme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>16</sup> —Etatoko pahne kaneru tõ esẽ sã ase. Kaneru tõ sã matose. Aaropotorỹko ase kaikuxi tõ rãnaka samo seropõkõ esaka. Onokyro tuaro exiry sã tuaro ehtoko. Yrome utukuimo imehnõ zehno pyra exiry sã imehnõ zehno pyra ehtoko."
<p><sup>17</sup> Tuaro ehtoko. Ozehno xine exiketõ mã ãpoitorỹko mana. Mame aarotorỹko mã toto terekatu tomo a. Oximõtoh tao opipohtorỹko mã toto."
<p><sup>18</sup> Kowenatu a aarotorỹko mã toto, tuisa konõto a roropa, ypoetoryme oexirykõke. Mame Ritonõpo omiry kurã poko toto zurũko matose. Juteutõkara zurũko roropa matose."
<p><sup>19</sup> Mame aarorykohtao terekatu a ohxirotohkõme, oserehpyra ehtoko. Torẽtyke pyra ehtoko ezukurukõ poko oya xine. “Otara ãko hano jyhxiroryhtao? Otãto toto ezuhnõko hano?” kara ehtoko. Toto maro awahtao xine, Ritonõpo ãkorehmatorỹko mana toto ezukuru poko."
<p><sup>20</sup> Morarame õmirykõ ke toto onezuhpyra matose. Ritonõpo zuzenu nekarohpyry ke rokẽ toto ezuhnõko matose.<p/>"
<p><sup>21</sup> —Morarame orutua kõ takorõ tõ ewokãko toh mana ekarotohme terekatu tomo a, aorihmapotohme. Turuikõ ekarõko roropa mã toto terekatu tomo a, aorihmapotohme. Jũkõ typoenõ ewokãko roropa mã toto. Imehnõ roropa tumykõ zehno exĩko. Toto orihmapõko mã toto."
<p><sup>22</sup> Mame emero porehme ozehno xine exĩko mã toto ypoetoryme oexirykõke. Yrome ooryhmatopõpyrykõ eanahtoryhtao oya xine, jurumekara roropa awahtao xine oorikyrykõ ponãmero, opynanohtorỹko ase."
<p><sup>23</sup> Morara exiryke ooryhmarykohtao toiro pata po imepỹ pona ytotoko. Etatoko pahne, emero Izyraeu patarypõkõ anamorepara ro awahtao xine Kapu ae Ayhtohpyry oehnõko ropa mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>24</sup> —Atamorepaketõ tuisame hkopyra mana. Yrome amorepanekõ tuisamehxo mana. Morararo erohketõ tuisame hkopyra mana. Yrome esẽkõ tuisame mana."
<p><sup>25</sup> Morara exiryke ãmorepanekõ sã toehse awahtao xine tãkye ehtoko, oesẽkõ sã toehse oexirykõke. Yrome tapyi esẽ esehtoryhtao imehnomo a joroko esety ae morararo oesehtotorỹko toh mana jorokome. Popyra kuhse oesehtotorỹko toh mana, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>26</sup> Ynara tykase roropa Jezu typoetory tomo a,<p/>—Imehnõ zuno pyra ehtoko. Emero zonẽtyã enepõko ropa Ritonõpo mana. Emero putiputi katopõpyry roropa zumakãko roropa mana."
<p><sup>27</sup> Ynekarohpyry roropa oya xine koko oxime rokẽ kuahtao xine, moro ekarõko ropa matose saereme toehse ropa ahtao imoihmãkõ netaryme."
<p><sup>28</sup> Imehnõ zuno pyra ehtoko. Kuokokõ etapary waro toh mã repe, yrome kuzenukõ etapary waro pyra mã toto. Ritonõpo zuno rokẽ ehtoko. Kuokokõ etapary waro mã ynororo. Kuzenukõ emary waro roropa mana apotoimo htaka, tykase Jezu typoetory tomo a."
<p><sup>29</sup> —Torõ pitiko epekatyryhtao oya xine typyne pyra oya xine mana. Yrome toiro pitiko torõ orikyryhtao zuaro Ritonõpo mana. Torõ pitiko orikyry se Ritonõpo ahtao rokẽ orihnõko mana. Yrome torõ pitiko motye kuhse opyno xine Ritonõpo mana. Morara exiryke oorikyrykõ se pyra Ritonõpo ahtao orihpyra matose."
<p><sup>30</sup> Awaro xine Ritonõpo mana ipunaka. Oũsetykõ tuhke exiry waro roropa mana."
<p><sup>31</sup> Morara exiryke oserehpyra ehtoko. Torõ pitiko motye kuhse opyno xine Ritonõpo mana, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>32</sup> Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,<p/>—“Jezu poetoryme ase,” karyhtao oya xine imehnõ netaryme, morararo ase, “Mose ypoetoryme,” ãko ase opoko xine Papa kapuaõ netaryme."
<p><sup>33</sup> Yrome ihxipỹke awahtao xine ypoko, “Jezu waro pyra ase,” karyhtao roropa oya xine imehnõ netaryme, morararo ase, “Mose waro pyra ase,” ãko ase opoko xine Ritonõpo kapuaõ netaryme, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>34</sup> —Ynara kara ehtoko, “Jezu tooehse osepeme kuehtohkõme porehme,” kara ehtoko ypoko. Moro pokona pyra oepyase. Yrome iirypyrymãkõ rypyry korokapose oepyase, iirypyrykõ rumekapose roropa toehse ywy. Yrome tyyrypyrykõ rumekary se pyra exiketõ mã yzehno exĩko mã toto. Ypoetory zehno roropa exĩko mã toto."
<p><sup>35</sup> Ỹ, tooehse ywy sero nono pona orutua kõ tumykõ maro oxiehno toto ehtohme te, nohpo tõ tysekõ maro oxiehno toto ehtohme, tymerenotykõ maro roropa oxiehno toto ehtohme te,"
<p><sup>36</sup> orutua kõ roropa, tyekyry tõ maro oxiehno toto ehtohme roropa yronymyryme.<p/>"
<p><sup>37</sup> —Morarame ymotye omykõ se awahtao xine asa maro, ypoetoryme nymyry pyra matose. Morararo opoenõkõ se awahtao xine, oẽxirykõ omũkurukõ roropa, yrome yse hkopyra awahtao xine, ypoetoryme nymyry pyra matose, tykase Jezu."
<p><sup>38</sup> —Morarame oorikyrykõino ymaro se pyra awahtao xine, ypoetoryme nymyry pyra matose."
<p><sup>39</sup> Morararo oorikyrykõ kurũke jurumekaryhtao oya xine orihnõko rokẽ matose. Yrome oorikyrykõ zuno pyra awahtao xine, jomipona se rokẽ awahtao xine orihpỹme exĩko matose jũme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>40</sup> —Mame oeahmarykohtao imehnomo a tytapyĩkõ taka, jeahmãko sã toh mã roropa. Morarame jeahmaryhtao eya xine, kure jyriryhtao roropa eya xine, Ritonõpo kapuaõ eahmãko roropa mã toto, eya tonehpose jexiryke tarona."
<p><sup>41</sup> Morarame kure Ritonõpo omiry ekaronanõ riryhtao oya xine, Ritonõpo poetoryme toto exiryke kure oritorỹko roropa Ritonõpo mana, kure toto riryke oya xine. Zae exiketõ kure riryhtao oya xine, zae toto exiryke, kure oritorỹko roropa Ritonõpo mana.<p/>"
<p><sup>42</sup> —Etatoko pahne, kure ypoetory tõ riryhtao imehnomo a, toto ohparyhtao tuna kuenimã ke, tuisame pyra ypoetory ahtao ro, kure toto epehmãko Ritonõpo mana, ypoetory ohpatamitume, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<h4>11</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame morohne poko turukehse tahtao xine toytose toto 12mãkomo, tyotyorõ pata tõ pona. Mame Jezu roropa toytose tyorõ pata tõ pona imehnõ amorepase Ritonõpo omiry poko.<p/>"
<p><sup>2</sup> Mame João kynexine ãpuruhpyry tao, ahno ẽpurihkane. Moro tao tahtao Jezu ekary totase eya. Morarame typoetory tõ aropone Jezu a, toto oturupotohme."
<p><sup>3</sup> Mame tooehse tahtao xine ynara tykase toto Jezu a,<p/>—Onokyh koh mano? João oturutopõpyry mahno? “Okomino oehnõko mana ỹkapo,” katopõpyry mahno? Ynorome pyra awahtao imepỹ eraximãko ynanah? tykase toto tõturupose Jezu a.<p/>"
<p><sup>4</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Ytotoko ropa, João zurutatoko ynyrihpyry poko, onetahpyrykõ poko, onenehpyrykõ poko, enara."
<p><sup>5</sup> Ynara enẽko matose, tonurãkara kure osenuhmãko ropa mana. Ytoytopynỹpo tõ kure ytoytõko ropa mana. Xikihxikihme ytoytõko mã toto. Ipũ imotatyã kure exĩko ropa mana. Otato pyra aehtyã otato exĩko ropa mana. Aorihtyã tõ ẽsemãnõko ropa mana. Te, kure Ritonõpo ehtoh waro pyra exiketõ tuarõtãko mã toto Ritonõpo omiry poko, enara."
<p><sup>6</sup> Morara exiryke tãkye kuhse matose exĩko jenetupuhkehpyra awahtao xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>7</sup> Morarame João poetory tõ toytose ropa tosẽkomo a. Mame ynara tykase Jezu imoihmãkomo a João poko,<p/>—João a toytose awahtao xine ahno esaka pyra, onoky enery se oexirykõke mytoatose? Poremãkety kananaru sã exikety eneseh mytoatohse? Arypyra, poremãpyra exikety monexiano."
<p><sup>8</sup> Upo kurã ao exikety enese mytoatohse? Arypyra, upo kurã ao exiketõ pata konõto rãnao osesarĩko. Tapyi kurãtao nyhnõko toto."
<p><sup>9</sup> Morara exiryke kahtoko ya. Onoky enese mytoatose? Urutõ Ritonõpo poe enese mytoatose? Etatoko pahne. Ritonõpo poe urutõ nymyry meneatose. Urutõ imehxo exikety meneatose."
<p><sup>10</sup> Ynara exiryke, João poko ynara tymerose pake Ritonõpo omiryme Tumũkuru a, “Mokyro jomiry arõko mana. Urutõme mana. Osemazuhme mokyro aropõko ase imehnõ zurutohme oytory poko eya xine,” tykase ynororo Tumũkuru a. Morara tymerose pake Ritonõpo omiryme."
<p><sup>11</sup> Etatoko pahne, João ahno ẽpurihkane imehnõ motye mana. Imehnõ aenurutyã sero nono po mokaro motye João mana. Yrome Ritonõpo enetuputyryhtao oya xine oesẽkõme tuisame pyra awahtao xine ro João motye matose, João omihpyry motye Ritonõpo nekarohpyry oya xine exiryke."
<p><sup>12</sup> João oturutopõpyry poe tuhkãkõ Ritonõpo poetoryme se mã toto. Orẽpyra sã aomipona se mã toto."
<p><sup>13</sup> Pakatokõ urutõkõ Ritonõpo poe tõturuse tuisame Ritonõpo exiry poko imeĩpo. Morararo Moeze nymerohpyry roropa tõturuse tuisame Ritonõpo exiry poko imeĩpo."
<p><sup>14</sup> Ynara tykase roropa toto, “Eria oehnõko mana tarõkõ zuruse,” tykase toto. Toto omihpyry enetuputyry se awahtao xine. João oepyry poko oturũko toh kynexine."
<p><sup>15</sup> Otato awahtao xine etãko matose.<p/>"
<p><sup>16</sup> —Onokã sã seropõkõ nae? Poetohti sã mã toto, osemeikaketõ samo osepekahtoh tao. Osezuhnõko mã toto imehnõ poetohti maro. Ynara ãko mã toto,"
<p><sup>17</sup> “Rue tõ ynanetono onetarykõme watohme repe. Yrome wara matose. Mame aorihtyã poko xitaketõ ixtary ynanukuhno roropa repe. Yrome xitara matose. Oty se hmatou?” ãko poetohti mana. Mokaro sã seropõkõ mana."
<p><sup>18</sup> Ynara exiryke, João tooehse oya xine. Amotyryae rokẽ tõtuhse ynororo. Uwa eukuru onẽpyra roropa kynexine. Mame ynara tykase imehnõ ipoko, “Mokyro jorokohpe mana,” tykase toto ipoko."
<p><sup>19</sup> Mame Kapu ae Ayhtohpyry tooehse roropa oya xine. Orẽpyra otuhnõko ynororo. Jehnahpyry ẽnõko roropa mana. Morarame ynara ãko matose ipoko, “Enetoko ke. Tõtukuru poko emotyẽkãko mana. Jehnahpyry ẽnõko roropa mana itamurume. Kowenu tinerũ poko erohketõ xihpyry epeme roropa mana. Iirypyrymãkõ epeme roropa mana,” ãko matose ypoko. Yrome Ritonõpo poe João tyoro nexiase. Ritonõpo poe ro roropa tyoro ase. Tuaro Ritonõpo exiry enetupuhnõko matose. Zae aexiry enetupuhnõko roropa matose, aomipona imehnõ exiry eneryke oya xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>20</sup> Morarame juteu tõ patarypõkõ tyhxiropitose Jezu a tyyrypyrykõ rumekary se pyra toto exiryke. Tuhke Jezu jamitunuru tonese eya xine repe. Yrome tyyrypyrykõ onurumekara tokurehse toto. Naeroro ynara tykase ynororo eya xine,<p/>"
<p><sup>21</sup> —Jetũ myhẽ exĩko mã oya xine taroino Korazĩpõkomo, oya xine roropa Petesaitapõkomo. Jetũ mã oya xine exĩko myhene. Awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Yjamitunuru meneatose repe apatarykõ rãnao. Yrome jenetupuhpyra amarokomo. Oorypyrykõ onurumekara roropa matose. Onenehpyrykõ tonese ahtao Tiropõkomo a Xitõpõkomo a roropa, tyyrypyrykõ turumekase eya xine exiry pake. Saku risẽ tyrise eya xine exiry tupõkõme. Oruno roropa tyrise eya xine exiry tokokõ pokona, tyyrypyrykõ rumekary se toto exiry enetupuhpotohme imehnomo a."
<p><sup>22</sup> Etatoko pahne, kurãkõ apiakatohpo awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Tiropõkõ wãnohnõko roropa mana. Xitõpõkõ roropa wãnohnõko mana. Yrome mokaro wãnopyry motye awãnohtorỹko Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>23</sup> —Amarokõ roropa Kapanaũpõkomo, imehxo se matosehxo, oepyryparykõ se oexirykõke repe. Yrome apahtorỹko Ritonõpo mana apotoimo htaka. Ynara exiryke, yjamitunuru tonese oya xine repe. Yrome oorypyrykõ onurumekara matose. Jenetupuhpyra roropa matose oesẽkõme. Morohne tonese ahtao Sotomapõkomo a zahpyra ro toh exiry, ipatarykõ zahpyra roropa exiry. Tyyrypyrykõ onurumekara toto exiryke tyahse Sotomapõkomo ipatarykõ maro."
<p><sup>24</sup> Etatoko pahne, kurãkõ apiakatohpo Sotomapõkõ wãnohnõko Ritonõpo mana. Yrome itamurumehxo awãnohtorỹko mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>25</sup> Morarame ynara tykase Jezu Tumy a,<p/>—Papa kapuaono, kapuaõkõ esẽme mase. Sero nonopõkõ esẽme roropa mase. Kure mase Papa tuaro pyra exiketõ amoreparyke oya õsenetupuhtoh poko. Opoe zuarohxo exĩko toh mana. Tuaro exiketõ motye exĩko toh mana. Atamorepaketõ motye roropa tuaro exĩko toh mana. Opoe roropa tuaro exiketõ zuaro pyra toehse ropa mana."
<p><sup>26</sup> Ãmoreme morohne tyrise oya Papa, tyriry se oexiryke, tykase Jezu Tumy a.<p/>"
<p><sup>27</sup> Ynara tykase roropa Jezu eya xine,<p/>—Emero Papa kynekarone ya. Ritonõpo mũkuru waro pyra matose repe. Papa rokẽ juaro mana. Papa waro pyra roropa matose. Ywy imũkurume jexiryke zuaro ase. Ynymenekatyãmo a roropa Papa enepõko ase zuaro toto ehtohme.<p/>"
<p><sup>28</sup> —Osehtoko ya totaehse awahtao xine, typenekehse roropa awahtao xine oorypyrykõ poko. Omoxinety puimary sã oorypyrykõ mana. Yrome ywy etaehpyra oritorỹko ase. Oeremapotorỹko roropa ase."
<p><sup>29</sup> Ymaro ytoytotoko jekahmananõme sã ehtoko, ypoko aemyhtyã samo, omoxinety puimananõ samo. Ymaro atamorepatoko zae ehtoh poko, kure jexiryke, imehnõ pyno jexiryke roropa. Mame oseremãko matose okurohtao xine."
<p><sup>30</sup> Oerohmanohporykõ ya tupime pyra mana oya xine. Jomipona oexirykõ zohzohme exikety puimary sã oya xine mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<h4>12</h4>
<p><sup>1</sup> Morara kaxĩpo tyya Jezu kỹtone typoetory tõ maro, tupito rãnakuroko. Oserematohae kỹtone. Mame omise toexirykõke ipoetory tomo a arexi panõ tytyhkase tynapyrykõme. Toipe juteu tõ pake. “Ematonanohnõko mase,” kara toto imepỹ tupi po tonahsẽ apoiryhtao omise exikety a enahtohme."
<p><sup>2</sup> Morarame arexi panõ tyhkary eneryke tyya xine ynara tykase parixeu tõ Jezu a,<p/>—Eneko ke, azahkuru opoetory tõ mana. Moeze omihpyry omipona pyra toto arexi tyhkaryke eya xine oserematohae. Erohnõko toto, tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>3</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Pape imerohpyry onenepitopyra ro hmatohu Tawi poko typoetory tõ maro, omise toto ehtopõpyry poko? (Kytamurukõme Tawi kynexine. Tuisame roropa kynexine.)"
<p><sup>4</sup> Mame Ritonõpo maro oturutoh taka tomõse ynororo typoetory tõ maro. Wyi tonese eya xine. Imehnõ nekarohpyry kynexine Ritonõpo zurume. Moro onenahpopyra kynexine Moeze omihpyryae ro. Arão pakõ zurume rokẽ kynexine repe. Yrome moro tonahse Tawi tomo a. (Mame moro enahxĩpo Tawi tomo a, “Popyra matose,” kara Ritonõpo kynexine eya xine.)"
<p><sup>5</sup> Tyoro roropa onenepitopyra ro matohu Moeze omihpyry? Emero oserematohae tynekarory etapananõ mã Moeze omihpyry omipona pyra exĩko, Ritonõpo maro oturutoh tao toerokurukõke. Yrome toto onyhxiropyra Ritonõpo mana."
<p><sup>6</sup> Etatoko pahne, ime jehtoh Ritonõpo maro oturutoh motye kuhse mana."
<p><sup>7</sup> Otarãme Ritonõpo omiry waro pyra matose. Ynara tymerose, “Oekykõ kaneru tõ etaparyhtao oya xine onekarorykõme ya, kure mã repe. Yrome imehnõ pyno awahtao xine moro kure kuhse ya mana,” me tymerose Ritonõpo omiryme. Moro tonetupuhse oya xine ahtao yna onyhxiropyra oexirykõ mana, azahkuru pyra yna exiryke."
<p><sup>8</sup> Kapu ae Ayhtohpyry oserematoh esẽme mana. Ywy ase oserematoh esemy, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>9</sup> Morotoino Jezu toytose ropa juteu tõ atamorepatoh taka."
<p><sup>10</sup> Moroto orutua kynexine, aosemahmirihmahpyry. Imehnõ roropa moroto kynexine Jezu eraximãko, ihxirory se toexirykõke. Iirypyryme Jezu enery se toh kynexine repe. Morara exiryke ynara tykase toto,<p/>—Otara ãko Ritonõpo nymeropohpyry nah? Zae sytatou ynara ahtao, kurãkõkara kurãkary ropa ahtao kyya xine oserematohae? tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>11</sup> Morarame ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Kaneru esẽme awahtao xine, mame oserematohae oekykõ toepukase ahtao oramã aka, ytopyra hmatohu oekykõ anỹse ropa oramã ae? kynako Jezu kynoturupone eya xine."
<p><sup>12</sup> Kaneru tõ kure Ritonõpo a. Ipyno mana. Yrome kaneru motye kuhse opyno xine mana. Naeroro azahkuru matose imehnõ akorehmary se pyra awahtao xine. Moeze omihpyry omipona sytatose imehnõ akorehmaryhtao kyya xine oserematohae ro, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>13</sup> Mame ynara tykase ynororo kurãkara a,<p/>—Oemary itopohmako, tykase.<p/>Mame tomary tytopohmase kurãkara a. Axĩ kure toehse ropa osetato ro."
<p><sup>14</sup> Mame parixeu tõ toytose morotoino oximõme oturuse Jezu etapatohme tyya xine repe.<p/>—Setapatone. Otãto etapãko sytatou? tykase toto.<p/>"
<p><sup>15</sup> Mame moro poko Jezu tutuarõtase tahtao toytose morotoino imepỹ pona. Mame imoihmãkõ imaro toytose. Mame kurãkõkara tukurãkase ropa eya. Emero porehme tukurãkase ropa eya toto."
<p><sup>16</sup> Mame ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Jekãtopyra ke ehtoko, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>17</sup> Izaja omihpyryae ro morara tykase Jezu. Ynara tykase Izaja pake Ritonõpo omiryme,<br/>"
<p><sup>18</sup> <p>“Mose ypoetoryme mana, ãko Ritonõpo.</p><p>Tymenekase ya mana.<br/><p>Ipyno ase roropa yronymyryme.</p><p>Yzamaro roropa mana.<br/><p>Juzenu ekarõko ase eya</p><p>zae jomiry ehtoh poko sero nonopõkõ amorepatohme emero porehme.<br/>"
<p><sup>19</sup> <p>Imehnõ oneonezuhpyra mana.</p><p>Opore oturupyra roropa mana.<br/><p>Osemataõkõ netaryme opore oturupyra mana.<br/>"
<p><sup>20</sup> <p>Pitiko zemime ahtao onezehkapopyra ynororo mana,</p><p>amoriry etahkasẽ anaorihmapopyra mana tomeseke.<br/><p>Tyyrypyrykõke iporemãtyã pitiko zemime exikety sã mana.</p><p>Mokaro pynanohnõko mana.<br/><p>Etuarimaketõ pynanohnõko roropa mana</p><p>pitiko rokẽ enetuputyryhtao ro eya xine.<br/><p>Toto zehno pyra exĩko mana.</p><p>Toto akorehmãko roropa mana itamurumehxo tonetupuhtohme toto a.<br/><p>Orẽpyra exikehpyra ynororo mana.</p><p>Zae pyra ehtoh enahkapõko roropa mana.<br/>"
<p><sup>21</sup> <p>Mame tosẽkõme mokyro enetupuhnõko seropõkõ mana emero porehme,”<CL>tykase Izaja pake Ritonõpo omiryme.<p/>"
<p><sup>22</sup> Morarame orutua enehne toto Jezu a, tonurẽkara, tomirẽkara, enara. Jorokohpe roropa kynexine. Mame mokyro tukurãkase ropa Jezu a. Joroko roropa tutũtanohpose eya, enara. Mame kynosenuhmane ropa rahkene. Sekere tykase roropa ynororo."
<p><sup>23</sup> Mame tõsenuruhkase imoihmãkomo.<p/>—To! otarãme Tawi parỹpyry nymyryme nase, tykase toto.<p/>"
<p><sup>24</sup> Mame morara kary totase tyya xine ahtao ynara tykase parixeu tomo,<p/>—Mokyro mã Peuzepu poe rokẽ jamihme mana. Naeroro joroko tõ tũtanohpõko ropa mana ahno ae, tykase toto ajohpe. Peuzepu joroko tamuru esety akorony.<p/>"
<p><sup>25</sup> Toto osenetupuhtoh waro Jezu kynexine. Morara exiryke ynara kynako eya xine,<p/>—Pata tamurupõkõ oxiehno ahtao atatapoĩko toto. Mame okynã pyra osenahkãko mã toto. Morararo pata pitiko ahtao. Moropõkõ atatapoiryhtao osenahkãko mã toto. Tapyitaõkõ roropa tyekyry zehno ahtao osenahkãko mã toto."
<p><sup>26</sup> Morararo joroko tõ tãtapiakase ahtao, oxiehno roropa toto ahtao okynã pyra osenahkãko mã toto."
<p><sup>27</sup> “Joroko tamuru poe joroko tõ tũtanohpõko mokyro mana,” ãko matose ypoko repe. Naeroro oturupoxi oya xine. Onoky poe roropa joroko tõ tũtanohpõko ropa opoetory tõ nahe? Joroko tamuru poe joroko tõ tũtanohpõko toh nae? Arypyra. Morararo joroko tamuru tyjamitunuru onekaropyra ya mana. Opoetory tõ eneryke oya xine azahkuru oexirykõ enetupuhnõko matose."
<p><sup>28</sup> Joroko tamuru poe pyra ase. Ritonõpo zuzenu poe joroko tõ tũtanohpõko ropa ase. Moro eneryke oya xine tuaro exĩko matose. Emero esẽme Ritonõpo exiry waro exĩko matose. Tarona roropa tooehse ynororo mana oya xine.<p/>"
<p><sup>29</sup> —Etatoko pahne, mõkomo arory se omato ahtao imepỹ tapyĩ tae tapyi esẽ myhnõko aporo. Mame tymyhse esẽ ahtao, imõkomory arõko mana.<p/>"
<p><sup>30</sup> —Ypyno pyra awahtao xine yzehno matose. Jakorehmara awahtao xine imehnõ enepyry poko ya, toto aropõko rokẽ matose ywinoino. Jakorekehkãko matose."
<p><sup>31</sup> Morara exiryke ynara ãko ase oya xine, oorypyrykõ porehme korokary waro ase. Iirypyryme õmirykõ toehse ahtao moro korokary waro roropa ase. Toiro rokẽ onykorokara ase. Ritonõpo zuzenu kerekeremaryhtao oya xine moro oorypyrykõ onykorokara ase ekurehnõko. Onykorokara Ritonõpo roropa ekurehnõko mana, Tuzenu tounohse oya xine exiryke."
<p><sup>32</sup> Kapu ae Ayhtohpyry kerekeremaryhtao oya xine, moromeĩpo oorypyrykõ rumekary se ropa awahtao xine, moro korokãko ropa Ritonõpo mana. Yrome Ritonõpo zuzenu tounohse oya xine ahtao moro oorypyrykõ onykorokara Ritonõpo mana ekurehnõko. Seromaroro onykorokara mana. Imeĩpo onykorokara roropa mana jũme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>33</sup> —Otyro zoko kure ahtao kure eperytãko mana. Yrome ãtaryka htao rokẽ tarykase ahtao popyrahme sã eperytãko mana. Eperytara roropa mana. Morara exiryke epery eneryke otyro zoko kure exiry enetupuhnõko sytatose. Morohne saaro ahno, kure toto exiry eneryhtao tyya xine kure toto omiry etaryhtao roropa tyya xine kure toto exiry enetupuhnõko imehnõ mana. Mãpyra popyra toto exiry eneryhtao iirypyryme toto ehtoh enetupuhnõko imehnõ mana."
<p><sup>34</sup> Okoi sã matose. Iirypyryme matose ipunaka. Morara exiryke õmirykõ iirypyryme roropa mana. Iirypyryme okurohtao xine oexirykõke, ajoajohpe õmirykõ mana."
<p><sup>35</sup> Kure awahtao xine kure osenetupuhnõko matose okurohtao xine. Mame õmirykõ roropa kure exĩko. Mãpyra popyra awahtao xine popyra roropa osenetupuhnõko matose okurohtao xine. Õmirykõ popyra roropa exĩko mana enara.<p/>"
<p><sup>36</sup> —Etatoko pahne, kurãkõ apiakatohpo õmihpyrykõ xihpyry poko oturupõko oya xine Ritonõpo mana. Imehnõ kerekerematopõpyry poko roropa oya xine oturupõko mana."
<p><sup>37</sup> Morarame õmihpyrykõ ekarõko ropa oya xine mana. Otarãme kure omihpyrykõ kynexine. Otarãme popyra kynexine. Kure õmihpyrykõ ahtao, “Kure matose,” ãko mana. Yrome popyra õmihpyrykõ ahtao awãnohtorỹko Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>38</sup> Morarame parixeu tõ toytose Jezu a, Moeze omihpyry poko amorepatõkõ maro. Ynara tykase toto,<p/>—Jezu, ajamitunuru enery se ynanase, tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>39</sup> Yrome ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Popyra matose, Ritonõpo omipona pyra oexirykõke ipunaka, “Ajamitunuru enepoko yna a, oenetupuhtohme yna a,” karyke oya xine. Yjamitunuru onenepopyra ase oya xine. Toiro rokẽ enepõko ase oya xine. Jona ehtopõpyry panõ enepõko ase oya xine. (Ritonõpo poe urutõme Jona kynexine pake.)"
<p><sup>40</sup> Mame kanaimo a tonahse ynororo. Oseruao tõmehse ynororo zuakuru ao. Mokyro ehtopõpyry sã mã Kapu ae Ayhtohpyry. Oseruao ẽmehnõko mana, aorihtyã esao."
<p><sup>41</sup> Etatoko pahne, kurãkõ apiakatohpo, Niniwepõkõ Ritonõpo ẽpataka exĩko mã toto. Amarokõ roropa oximõme Ritonõpo ẽpataka exĩko matose imaro xine. Mame Niniwepõkõ ohxirotorỹko mã toto oorypyrykõ poko. Ynara exiryke, Jona omiry etaryke tyya xine tyyrypyrykõ turumekase eya xine. Ritonõpo omiry omipona se kynexine toto. Etatoko pahne, Jona motye ase taro amaro xine. Jomiry etãko matose repe. Yrome jomipona pyra matose, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>42</sup> —Kurãkõ apiakatohpo ikurenaẽkõ tuisary ohxirotorỹko roropa mana, nohpo. Mya toytose ynororo Saromão omiry etase, tuarohxo Saromão exiryke tuisamehxo exiryke roropa. Yrome Saromão motye kuhse exikety nase amaro xine. Oty katoh jomipona pyra hmatou? tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>43</sup> Ynara tykase ropa Jezu,<p/>—Joroko otarãme tũtãko mã repe ahno ae. Mame xiaxiake ytõko ynororo. Imepỹ zupĩko mã ynororo tosaryme repe. Yrome onenepyra tahtao"
<p><sup>44</sup> ynara ãko mã otarãme tyya rokene, “Ytõko ropa ase jesahpyry aka ropa, unurumekahpyry aka ropa,” ãko. Mame tunurumekahpyry a ytõko ropa mana. Kure enẽko ropa ikurohtao mana. Taõke pyra, tutumehse samo, saereme potu enẽko ropa mana."
<p><sup>45</sup> Naeroro omõpyra aporo, eramãko ropa mana imehnõ joroko pokona, tymarõme toto ehtohme moro tao. Popyrahxo exiketõ imaro oehnõko mana, 7me, osesarise mokyro ahno aka. Mame mokyro itamurumehxo jorokohpe exĩko mana. Osemazuhme toehtopõpyry motye popyra exĩko mana. Mokyro ehtoh sã exĩko popyra exiketõ mã seromaroro, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>46</sup> Morarame toto zururuhtao ro, Jezu ẽ kynoehne zakorõ tõ maro. Jezu maro tõtururu se toh kynexine repe. Yrome omõpyra toh kynexine tapyi taka. Jarãnao rokẽ toh kynexine."
<p><sup>47</sup> Morara exiryke ynara tykase imepỹ Jezu a,<p/>—Etako ke, asa mokyro noehno, ãkorõ tõ maro. Tõtururu se mã toto amaro, tykase ynororo Jezu a.<p/>"
<p><sup>48</sup> Morarame ynara tykase Jezu,<p/>—Onoky koh mokyro aja? Onokah koh mokaro jakorõ tomo? tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>49</sup> Mame typoetory tõ enepone toto a,<p/>—Moxiã enetoko. Moxiã ajame nase toehse, jakorõ tõme nase toehse."
<p><sup>50</sup> Emero Papa kapuaõ omipona exiketõ mã jakorõme exĩko, woryxiryme exĩko roropa, ajame roropa exĩko, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<h4>13</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame kohmãpyra ahtao ro tapyi tae kỹtone ropa Jezu ikuhpo ehpikoxi. Moroto kỹporohne ikuhpo ehpio, imehnõ amorepatohme tyya."
<p><sup>2</sup> Morarame imoihmãkõ tooehse tyya ahtao kynotyrine kanawaka. Mame typorohse ynororo kanawaka. Mokaro moroto tuna ehpio, imoihmãkomo."
<p><sup>3</sup> Mame Ritonõpo enetupuhtohme tamorepase toto eya itamurume. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Tupito arykase toytose orutua."
<p><sup>4</sup> Mame otyro puhturu typahse eya ahtatohme repe. Mame ipuhturu toepukase osema tao. Mame tẽ pitiko tykase ahtao torõ pitiko tyhtose ipuhturu enahse."
<p><sup>5</sup> Mame ipuhturu toepukase roropa topuxikiri htaka. Moro puhturu tahtase repe okynahkopyra, nonome hkopyra exiryke topuxikirihpe sã exiryke."
<p><sup>6</sup> Morarame xixi tõnuhse ahtao jetũ toehse ahtao otyro pisarara tyahkase xixi a, tymise pyra ro exiryke, nono pyra exiryke. Topuxikiri htaka ipapyhpyry tonahse. Toorihse emero porehme."
<p><sup>7</sup> Morarame ipuhturu typahse ropa ãtaryka htaka. Moroto tahtase repe. Yrome ãtaryka a toise. Mame toorihse roropa."
<p><sup>8</sup> Mame ipuhturu typahse ahtao, nono kurã pona toepukase roropa. Tahtase. Kure toperytase roropa tuhke, nono kure exiryke.<p/>"
<p><sup>9</sup> —Naeroro etatoko. Otato awahtao xine Ritonõpo enetupuhnõko matose, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>10</sup> Morarame ipoetory tõ toytose Jezu a ekaropose,<p/>—Oty katoh mokaro amorepãko ma osenetupuhpỹ ke, tupimã ke? tykase toto, tõturupose.<p/>"
<p><sup>11</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Oesẽkõme Ritonõpo exiry poko ãmorepatorỹko ase. Yrome mokaro tuaro pyra ro mana."
<p><sup>12</sup> Ynara exiryke zuarohxo exiketõ amorepãkohxo Ritonõpo mana tuarohxo toto ehtohme. Yrome tuaro hkopyra exiketõ tamorepatopõpyrykõ poko wenikehnõko mana zuaro pyra toexirykõke."
<p><sup>13</sup> Mokaro oseosenuhmãko toh mã repe. Yrome onenetupuhpyra mã toto. Jomiry etãko toh mã repe. Yrome otuenikehkãko mã toto. Morara exiryke tupimãkõ poko rokẽ toto amorepãko ase."
<p><sup>14</sup> Izaja omihpyryae ro mã mokaro toehse. Ynara tykase Izaja pake,<br/><p>“Etãko matose repe, yrome onetara matose.</p><p>Oseosenuhmãko roropa matose repe. Yrome onenepyra sã matose.<br/>"
<p><sup>15</sup> <p>Tũpore sã oupuhpyrykõ exiryke onenetupuhpyra matose,</p><p>apanarykõ ipanapuruhpyry sã exiryke,<br/>oenurukõ pimỹmã sã exiryke roropa.<br/><p>Oenurukõ pimỹmã sã onyripyra awahtao xine kure osenuhmakety sã mehtory.<br/>Apanarykõ ipanapuruhpyry sã pyra oexirykohtao kure jomiry metatory,</p><p>oesẽkõme wenetupuhtory roropa.<br/><p>Mame oesẽkõme jenetuputyryhtao oya xine,</p><p>tukurãkase mehtory ya, ãko Ritonõpo,”<CL>tykase Izaja pake.<p/>"
<p><sup>16</sup> —Naeroro tãkye matose, tykase Jezu typoetory tomo a, —kure õsenuhmarykõke oenurukõ ke, kure otato oexirykõke roropa tykase eya xine."
<p><sup>17</sup> —Etatoko pahne, urutõkõ onenehpyrykõ enery se toh kynexine repe, tuhke Ritonõpo omihpyry omipona aehtyã roropa. Yrome onenepyra tokurehse toto. Onetahpyrykõ etary se roropa toh kynexine repe. Yrome onetara tokurehse roropa toto.<p/>"
<p><sup>18</sup> —Etatoko pahne, ãmorepatorỹko ase ynekarohpyry poko, otyro puhturu arykatopõpyry poko."
<p><sup>19</sup> Ritonõpo omiry etananõ nae. Toto esẽme Ritonõpo exiry poko etãko toh mã repe. Yrome onenetupuhpyra toto. Mame onenetupuhpyra toto exiryke, joroko tamuru axĩ oehnõko, Ritonõpo omiry poko wenikehkapose ikurohtaka xine. Mokaro osema sã mã toto ikurohtao xine, ãko ywy. Ritonõpo omiry otyro puhturu sã mana. Mame mokaro tũpore sã exiryke ikurohtao xine, Ritonõpo omiry ahtara sã toto kurohtao mana."
<p><sup>20</sup> Imehnõ topuxikirihpã sã mã toto ikurohtao xine. Ritonõpo omiry etaryhtao axĩ tãkye exĩko repe. Ritonõpo omiry se exĩko toh mã repe."
<p><sup>21</sup> Yrome mya, ikurohtaka xine omõpyra sã Ritonõpo omiry mana. Jarao exikety sã rokẽ aomiry mana. Morara exiryke toetuarimarykohtao axĩ Ritonõpo omiry rumekãko ropa mã toto. Tyyryhmarykohtao roropa imehnomo a Ritonõpo omipona toexirykõ axĩ irumekãko ropa mã toto."
<p><sup>22</sup> Imehnõ Ritonõpo omiry etananõ ãtarykahmã sã mã toto ikurohtao xine. Esẽkõme Ritonõpo exiry poko etãko toh mã repe. Yrome torẽtyke mã toto senohne poko, otyro tõkehko poko. Mõkomo poko typenetarykõke Ritonõpo omiry se hkopyra exĩko mã toto. Mame Ritonõpo omipona yronymyryme pyra mã toto. Mãsa rokẽ mã toto. Irumekãko ropa toh mana."
<p><sup>23</sup> Mame imehnõ Ritonõpo omiry etananõ mã nono kurã sã mã toto tukurohtao xine. Tosẽkõme Ritonõpo exiry enetupuhnõko mã toto. Aomipona exĩko mã toto yronymyryme. Mame imehnõ akorehmãko mã toto Ritonõpo omipona toto ehtohme roropa, tuhke, pitiko rokẽ pyra, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>24</sup> Morarame typoetory tamorepase ropa Jezu a. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Ritonõpo emero esẽme mana. Imepỹ sã roropa mana, tupito esẽ samo. Mokyro a tutupi tarykapose otyro puhturu kurã ke."
<p><sup>25</sup> Mame tarykase emero ahtao, koko, emero tynyhse ahtao, imepỹ tooehse epe kara. Eya ãtaryka puhturu tarykase roropa, tupito rãnao, tiriiku rãnao roropa. Mame toepase ropa ynororo."
<p><sup>26</sup> Morarame okynã pyra otyro tahtase. Mame toperytapitose. Yrome ãtaryka roropa tahtase."
<p><sup>27</sup> Mame tupito esemy a toytose ipoetory tomo. Ynara tykase toto tupito esemy a, “Otyro puhturu kurã marykase otupi po. Yrome otokoino ãtaryka itamurume tahtase nahe?” tykase toto, tõturupose.<p/>"
<p><sup>28</sup> —“Otarãme jepetõkara a tarykase mana,” tykase ynororo.<p/>—“Yna ytory se hma ãtaryka mukase ropa?” tykase toto, tõturupose.<p/>"
<p><sup>29</sup> —“Arypyra. Ãtaryka mukase oytorykohtao seromaroro, otarãme tiriiku roropa mukãko matose."
<p><sup>30</sup> Morara exiryke ah moroto rokẽ nexĩ aporo, ãtaryka htao rokẽ aporo tiriiku exitãne. Morarame toehkehse tiriiku ahtao ãtaryka mukananõ aropõko ase. Ynara ãko ase erohketomo a, ‘Ãtaryka imukatatoko aporo ipahtohme apoto htaka, jahkatohme. Moromeĩpo tiriiku isahkatatoko ẽ aka tyritohme,’ ãko ase eya xine,” ãko mã tupito esemy eya xine, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>31</sup> Morarame typoetory tõ tamorepase ropa Jezu a, imepỹ poko ropa. Ynara tykase ynororo,<p/>—Ritonõpo kuesẽkõme exiry otyro puhturu pisarara ahtary sã mana, moxitatu puhturu ahtary samo. Moxitatu puhturu pisarara repe."
<p><sup>32</sup> Mame moro tarykase ahtao tupito pona ẽxihtãko mana. Ahtãko roropa mana. Zumo exĩko mana. Mame tamorihtase ahtao wewe konõto sã exĩko mana. Mame torõ tõ oehnõko osesarise amoriry htaka, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>33</sup> Mame imepỹ ke ropa typoetory tõ tamorepase Jezu a. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Ritonõpo enetuputyryhtao oesẽkõme, otyorõmatorỹko mana. Aomiponahxo exĩko matose yronymyryme. Tiriiku risẽ sã Ritonõpo omiry okurohtao xine mana. Moro pou risẽ zoxie ahtao tiriiku maro emero porutãko. Poume exĩko tokyise ahtao. Moro sã exĩko Ritonõpo omiry okurohtao xine mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>34</sup> Morarame tupimã ke rokẽ imoihmãkõ tamorepase Jezu a. Toto esẽme Ritonõpo exiry poko toto tamorepase eya. Ynara sã oesẽkõme Ritonõpo enetuputyryhtao oya xine, kakehpyra roropa Jezu kynexine toto a."
<p><sup>35</sup> Morarame urutõkõ omihpyryae ro Jezu kynexine. Ynara kynexine urutõkõ omihpyry pake,<br/><p>“Osenetupuhtoh ke toto amorepãko ase,</p><p>tyorõ poko toto zurũko ase.<br/><p>Moro poko zuaro exipitopyra mã toto</p><p>moinoro, sero nono ritopõpyry poe ro.<br/><p>Yrome morohne poko toto amorepãko ase,”<CL>tykase urutõkõ pake Ritonõpo omiryme.<p/>"
<p><sup>36</sup> Morarame imoihmãkõ turumekase Jezu a. Tomõse tapyi taka. Mame ipoetory tõ toytose eya, oturupose.<p/>—Oty poko moturu ãtaryka poko? Tupito poko yna amorepako ropa, tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>37</sup> Ynara tykase Jezu,<p/>—Mokyro otyro puhturu kurã arykaneme sã Kapu ae Ayhtohpyry mana."
<p><sup>38</sup> Mame utupime sã seropõkõ esary mana. Mame otyro puhturu kurã sã mokaro tosẽkõme Ritonõpo enetupuhnanomo. Yrome ãtarykahmã sã mã mokaro joroko tamuru poetory tomo, joroko tõ omipona exiketomo, enara."
<p><sup>39</sup> Mame epekara mokyro, ãtaryka arykaneme, joroko tamuru. Mame otyro epery toehkehse ahtao esẽ isahkãko mana kurãkõ apiakatohme. Moro saaro seropõkõ apiakãko Ritonõpo mana. Mame mokaro ãtaryka mukananõ sã Ritonõpo nenyohtyã mana."
<p><sup>40</sup> Mame ãtaryka mukãko sã mã toto ipahtohme apoto htaka. Moro sã exĩko kurãkõ apiakatoh po mana sero etyhpyry po."
<p><sup>41</sup> Morara ahtao Kapu ae Ayhtohpyry tynenyohtyã aropõko mana. Imehnõ iirypyryme tyripohpõkõ enehpõko mana. Iirypyrymãkõ enehpõko roropa mana oximõme."
<p><sup>42</sup> Mame toto pahnõko apotoimo htaka. Moroto toh mã xitãko. Kui kui ãko rokẽ mã toto atarypõko."
<p><sup>43</sup> Mame Ritonõpo poetory nymyry Ritonõpo maro exĩko. Tumykõ maro tuisamehxo exĩko mã toto. Tãkye roropa exĩko mã toto. Etatoko pahne, typanare awahtao xine otato ehtoko, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>44</sup> —Ritonõpo enetuputyry oya xine oesẽkõme ynara sã roropa mana. Typyne exikety sã mana nono aka zonemyhpyry samo imepỹ tupi po. Mame moro typyne exikety tonese ahtao tokare pyra ytõko mokyro, typyne exikety enene mana. Tytapyĩ ekarõko mana, tutupi tõkehko ekamõko roropa mana tineru apoitohme tyya. Mame moro tineru ke tupito epekahnõko mana tỹpenery maro. Moro sã oesẽkõme Ritonõpo enetuputyry oya xine mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>45</sup> —Tyorõ sã roropa oesẽkõme Ritonõpo enetuputyry oya xine mana. Kasuru kurã epekahne sã mana."
<p><sup>46</sup> Mame kurã kasuru eneryhtao tyya moro poko rokẽ penetãko mana. Mame emero tymõkomory ekamõko mana, tỹpenery epekahtohme tyya. Moro sã mã Ritonõpo enetuputyry oya xine oesẽkõme, tykase Jezu eya xine. —Senohne emero se hkopyra exĩko matose, Ritonõpo maro rokẽ oehtohkõme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>47</sup> —Tyorõ sã roropa, oesẽkõme Ritonõpo enetuputyry oya xine mana. Kana anymyry sã mana ikuhpo kuao, tarãpa konõto ke. Mame tarãpa tomase ahtao kana itamurume anỹnõko anỹnanõ mana, kana osehta."
<p><sup>48</sup> Morarame typehse ahtao tarãpa arõko mã toto, kana anỹnanomo tuna ehpikoxi, iputokatohme. Mame kana apiakãko mã toto. Kurãkõ kurãkãko mã toto ẽ aka. Yrome popyra exiketõ pahnõko mã toto."
<p><sup>49</sup> Moro saaro exĩko sero enatyryhtao mana. Ritonõpo nenyohtyã ytõko mana pohnõ apiakatohme kurãko htae."
<p><sup>50</sup> Morarame pohnõ pahnõko mã toto apotoimo htaka. Moroto xitãko mã toto. Kui kui ãko roropa mã toto, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>51</sup> —Menetupuhtou ãmoreparykõ ya? tykase Jezu eya xine.<p/>—Ỹ, tykase toto.<p/>"
<p><sup>52</sup> Ynara tykase ropa Jezu,<p/>—Moeze omihpyry waro exiketõ ypoetoryme toehse ahtao, tapyi esẽ sã exĩko mã toto. Tymõkomory esary wino tykyryry oũko ropa tapyi esẽ mana, pakatokomo te, kasenatokomo, enara. Moro saaro Moeze omihpyry waro exiketõ Ritonõpo enetuputyryhtao tyya xine tosẽkõme. Ikurohtao xine aosenetupuhtohkõ tuhke mana, kasenatokomo, pakatokomo, enara, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>53</sup> Morarame Jezu tõturukehse ahtao morohne poko, toytose ropa moro tae."
<p><sup>54</sup> Morarame tosaka ropa toytose. Morarame morotõkõ atamorepatoh tao tamorepase toto eya. Mame Jezu etananõ ynara tykase,<p/>—To! otokoino tuaro toehse nae? tykase toto. —Onoky poe roropa jamihme toehse mose nae? tykase roropa toto. Tõsenuruhkase toto."
<p><sup>55</sup> —Wewe poko erohkety mũkurume mose nahe? Ynoro mosero. Maria roropa jẽ mokyro. Zakorõ tõ roropa waro sytatose, Tiaku, Joze, Ximão, Juta, ynara toh mana."
<p><sup>56</sup> Aoryxiry tõ taro roropa mana. Yrome otokoino tuaro toehse nae? tykase toto."
<p><sup>57</sup> Jezu enetuputyry se pyra toh kynexine jekyry waro toexirykõke. Yrome Ritonõpo mũkurume onenetupuhpyra toh kynexine. Morara exiryke ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Urutõ omiry etãko imehnõ mana, imehnõ pata poro aytoryhtao. Yrome itapyĩtaõkõ aomiry onetara mã toto. Jekyry tõ roropa aomiry onetara mã toto. Ipatarypõkõ aomiry onetara roropa mana, tykase Jezu toto a.<p/>"
<p><sup>58</sup> Mame tyjamitunuru onenepopyra Jezu kynekurehne moroto aporo. Kurãkõkara onukurãkara roropa kynexine moroto onenetupuhpyra toto exiryke.<p/>"
<h4>14</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame Jezu poko ahno oturutopõpyry totase Erote a. Karirea rãnaõkõ tuisaryme kynexine ynororo."
<p><sup>2</sup> Ynara tykase Erote Jezu poko,<p/>—João ahno ẽpurihkane mokyro. Tõsemãse ropa mana, tykase typoetory tomo a. —Morara exiryke jamihme toehse ynororo. Kurãkõkara kurãkãko ropa mana, tykase.<p/>"
<p><sup>3</sup> Osemazuhme, orihpyra ro ahtao, João tapoipose Erote a. Mame tymyhse ahtao tõmapose eya ãpuruhpyry taka. João zehno pyra Erote kynexine repe. Mame takorõ typykase eya typytyme Erote a. Mame Erotia omi poe João zehno toehse ynororo, takorõ pytỹpyry omi poe."
<p><sup>4</sup> Ynara kakehpyra João exiryke, “Ãkorõ pyty asapoino opytyme, mokyro apoiryhtao oya opytyme iirypyryme exĩko mase,” kakehpyra João exiryke Erote a."
<p><sup>5</sup> Morara exiryke João etapary se toehse ynororo. Yrome juteu tõ zuno toexiryke onetapara kynexine aporo. “Urutõ João mokyro Ritonõpo poe,” karyke juteu tomo a.<p/>"
<p><sup>6</sup> Morarame João ãpuruhpyry tao ro ahtao Erote aniwesario nae kynexine. Tuhkãkõ toahmase eya eukuru ẽtohme, watohme, enara. Moroto Erotia ẽxiry tuase imoihmãkõ neneryme. Erote epe tõ neneryme roropa tuase ynororo. Mame Erote zamaro Erotia ẽxiry kynexine."
<p><sup>7</sup> Morara exiryke ynara tykase eya ynororo,<p/>—Oty se nymyry hma ya? Õpenery ekarõko ase oya emero porehme, tykase Erote nohpo a, Erotia ẽxiry a.<p/>"
<p><sup>8</sup> Mame tyse maro tõturuxĩpo ynara tykase ynororo,<p/>—Seromaroro toiro se rokẽ ase oya. João, ahno ẽpurihkane zupuhpyry se ase, paratu ao, tykase ynororo eya.<p/>"
<p><sup>9</sup> Morara kary etaryke tyya Erote toemynyhmase yronymyryme. Yrome, “Õpenery ekarõko ase oya,” tykase toexiryke imoihmãkõ netaryme, soutatu tõ taropose eya, João zupuhpyry kohtohme eya xine."
<p><sup>10</sup> Morara exiryke João zupuhpyry tuhkohse soutatu tomo a, ãpuruhpyry tao ahtao ro."
<p><sup>11</sup> Mame paratu ao zupuhpyry tonehse eya xine ekarotohme nohpo a. Mame mokyro a zupuhpyry tokarose tyse a."
<p><sup>12</sup> Morarame ipoetohpyã tooehse, João ekepyry poko. Mame tonẽse ahtao eya xine, toytose toto Jezu a, Jezu zuruse.<p/>"
<p><sup>13</sup> Morarame João etapatopõpyry totase Jezu a ahtao toytose ynororo imepỹ pona. Kanawae toytose ahno esaka pyra, toiroro toehtohme repe. Yrome Jezu ytory poko tuaro ahno toehse ahtao, tosae xine toytose toto. Jezu mykapo toytose toto, pupu po."
<p><sup>14</sup> Mame towõse ropa Jezu ahtao kanawae imoihmãkõ tonese eya. Toenupunase ynororo toto poko yronymyryme. Mame kurãkõkara tukurãkase ropa eya.<p/>"
<p><sup>15</sup> Morarame kokonie pukuro ipoetory tõ toytose Jezu a. Ynara tykase toto,<p/>—Pake nykohmãno. Ahno esao pyra sytatose taro. Moxiã aropoko ropa pata tõ pona tynapyrykõ epekahtohme eya xine, tykase toh repe eya.<p/>"
<p><sup>16</sup> —Oty katohme? tykase Jezu. —Toto anaropopyra ase. Otuhtoh rokẽ ekarotoko eya xine toto otuhtohme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>17</sup> —Wyi pitiko rokẽ nae ynanase, 5me rokene. Kana roropa asakoro rokene, tykase toto.<p/>"
<p><sup>18</sup> —Enehtoko ya, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>19</sup> Mame imoihmãkõ typorohkapose Jezu a, onahpoty htaka kure exiryke moroto. Mame wyi apoiryhtao Jezu a, kana maro, tõsenuhmase kapu aka. Ynara tykase ynororo,<p/>—Kure mase Papa kapuaono, tykase Jezu. Mame wyi tytohtohkase eya typoetory tomo a ekarotohme. Tuhke wyi toehse emahpo, tõsẽ roropa. Mame imoihmãkomo a wyi tokarose eya xine tõsẽ maro."
<p><sup>20</sup> Mame tõtuhse toto emero porehme. Tuesapare toehse toto. Mame tõsẽ akoĩpyry tanỹse ropa eya xine, Jezu poetory tomo a. Ruto pehme kynexine 12me, wyi akoĩpyry maro, tõsẽ akoĩpyry maro, enara."
<p><sup>21</sup> Mokaro imoihmãkõ tuhke kynexine. Tuhke toto exiry 5.000me kynexine, orutua kõ rokene. Nohpo tõ roropa tuhke kynexine, poetohti tõ roropa. Enara.<p/>"
<p><sup>22</sup> Morarame typoetory taropose ropa Jezu a, kanawae toto ytotohme osemazuhme, ikuhpo akuohtohme toto a, imoihmãkõ osekazumary se Jezu exiryke tyya."
<p><sup>23</sup> Morarame tõsekazumakehse imoihmãkõ ahtao tõnuhse Jezu toiroro ypy ẽmory pona, oturuse Tumy maro. Mame tykohmãse ahtao, Jezu moroto ro kynexine, toiroro, ypy ẽmory po."
<p><sup>24</sup> Ikuhpo rãnao ipoetory tõ kynexine. Pohkane konõto jamihme toehse kanawa pokona tyryrykane jamihme exiryke."
<p><sup>25</sup> Morarame kuratiri etapitory zano Jezu kỹtone eya xine tuna poro."
<p><sup>26</sup> Morarame tuna poro Jezu ytory eneryke tyya xine ipoetory tõ tõserehse. Tunõmase eya xine.<p/>—Ahno akuaryhpyry mokyro oehnõko, tykase toto. Tonaroxirykõke tykohtase roropa toto, tõserehse yronymyryme toexirykõke.<p/>"
<p><sup>27</sup> Yrome ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Juno pyra ehtoko. Ywy ase Jezu. Enaromyra ehtoko, tykase eya xine.<p/>"
<p><sup>28</sup> Morara kary etaryke tyya xine ynara tykase Peturu,<p/>—Jezume awahtao amaro kuaroko jytotohme tuna poro, tykase Peturu.<p/>"
<p><sup>29</sup> —Osehko, tykase Jezu eya.<p/>Morarame towõse Peturu kanawae tuna poro toytotohme Jezu a."
<p><sup>30</sup> Yrome pohkane konõto eneryke tyya enaromỹke toehse ynororo. Axĩ tyneryse tuna kuaka.<p/>—Jezu kuakorehmako, tykase Peturu.<p/>"
<p><sup>31</sup> Axĩ tomary ke Peturu tapoise Jezu a.<p/>—Yronymyryme pyra jenetupuhnõko mase. Oty katoh jenetupuhpyra make? tykase Jezu eya, Peturu a.<p/>"
<p><sup>32</sup> Mame kanawaka tõtyrise Jezu Peturu maro. Mame axĩ sapararahkane sapararah tykakehse. Tymynyhpãse ropa."
<p><sup>33</sup> Mame mynyhme toehse ipoetory tomo. Jezu eahmary poko rokẽ toh kynexine, tukurohtao xine.<p/>—To! Ritonõpo mũkurume nymyry mase. Kure mase, tykase toto.<p/>"
<p><sup>34</sup> Mame ikuhpo takuohse rahkene eya xine. Mame toeporehkase toto Kenezare pona."
<p><sup>35</sup> Morarame Jezu eneryke tonetupuhse morotõkomo a, Kenezarepõkomo a. Morara exiryke morotõkõ kurãkõkara tonehpose eya xine Jezu a toto arotohme. Ynara tykase toto Jezu a,<p/>"
<p><sup>36</sup> —Ah oupõ ehpiry apõ toto kurãkõkara, ajohpãme samo, tykase toto Jezu a, tuhkãkomo. Mame Jezu zupony tytemuhmase ahtao kurãkõkara a, toekurãkase ropa toto, emero porehme.<p/>"
<h4>15</h4>
<p><sup>1</sup> Mame Jerusarẽ poe parixeu tõ toytose Jezu a, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõ maro. Mame ynara tykase toto eya,<p/>"
<p><sup>2</sup> —Oty katoh kytamurukõ omipona pyra opoetory tõ nae? “Osemahxĩpo rokẽ otuhtoko zae oehtohkõme,” katopõpyry tuenikehse toto, tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>3</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Atamurukõ omihpyry poko rokẽ matose. Ritonõpo omiry poko tuenikaroro sã matose. Naeroro aomipona pyra matose."
<p><sup>4</sup> Ynara tymerose Ritonõpo omiryme, “Kure omykõ tyritoko. Kure asakõ tyritoko roropa,” me tymerose. Ynara roropa tymerose Ritonõpo omiryme, “Tumy eunopyryhtao imepyny a, tyse roropa eunopyryhtao, mokyro etapapotoko aorihtohme, tumykõ eunopyryke eya,” me tymerose Ritonõpo omiryme."
<p><sup>5</sup> Yrome Ritonõpo omiry tyorõmãko matose. Azahkuru imehnõ amorepãko roropa matose. Ynara ãko matose eya xine, “Tỹkyryneke awahtao xine omykõ akorehmatohme repe, asakõ maro. Yrome ekarory se pyra awahtao xine eya xine, ynara kahtoko eya xine, ‘Jomihpyryae senohne Ritonõpo kyryryme rokẽ mana,’ kahtoko eya xine,” ãko matose imehnomo a, tumykõ pyno se pyra exiketomo a."
<p><sup>6</sup> “Morara karyke oya xine, õkyryrykõ anapoipyra õmykõ mana,” ãko matose imehnõ amorepãko. Ritonõpo omipona pyra matose morara awahtao xine. Õmirykõ ke rokẽ Ritonõpo omiry myakãmãko matose."
<p><sup>7</sup> Ajohpe rokẽ matose. Zae Izaja omihpyry kynexine. Ynara tymerose eya Ritonõpo omiryme opoko xine,<br/>"
<p><sup>8</sup> <p>“Õmirykõ ke rokẽ kure jyrĩko matose.</p><p>Yrome okurohtao xine ymaro pyra matose ipunaka.<br/>"
<p><sup>9</sup> <p>Toiparo rokẽ kure jyrĩko matose, jomipona pyra awahtao xine.<br/>Jomiry tytyorõmase oya xine. Tymyakãmase roropa oya xine õmirykõ ke.<br/>Morara exiryke õmirykõ etary se hkopyra ase,”<CL>tykase Izaja pake opoko xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>10</sup> Morarame imoihmãkõ tykohmase Jezu a. Ynara tykase eya xine,<p/>—Etatoko pahne. Enetupuhtoko roropa."
<p><sup>11</sup> Oty pokoino, ahno iirypyryme exĩko nahe? Otuhtoh pokoino iirypyryme exĩko? Arypyra, tonahsẽ enahnõko repe, yrome moro pokoino pyra iirypyryme matose exĩko. Yrome õmirykõ xihpyry pokoino õsenetupuhtohkõ xihpyry pokoino roropa iirypyryme exĩko matose okurohtao xine, iirypyryme oexirykõke, tykase Jezu toto a.<p/>"
<p><sup>12</sup> Morarame Jezu a toytose ipoetory tomo zuruse. Ynara tykase toto eya,<p/>—Tohne nexĩ toto, õmiry etaryke tyya xine. Tuaro makene? tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>13</sup> Mame ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Zae pyra toto ahtao Papa kapuaõ narykahpyryme pyra sã mã toto. Popyra mã toto, ãtarykahmã samo. Imeĩpo ãtaryka mukapõko Ritonõpo mana ãtarykahme exiryke."
<p><sup>14</sup> Ah moroto rokẽ mokaro nexĩno tonurãkara sã toexirykõke. Tonurãkara osenuhmara mana. Mokaro sã mã mokaro Ritonõpo namorepatopõpyry onenetupuhpyra toexirykõke. Mame tonurãkara asakoro tãtarorykohtao epukãko mã toto oramã aka tonure pyra toexirykõke, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>15</sup> Ynara tykase Peturu,<p/>—Yna amorepako ropa moro poko, anamorepatopõpyry poko, tykase.<p/>"
<p><sup>16</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Tuaro pyra ro matohu? Mokaro saaro matose."
<p><sup>17</sup> Etatoko pahne. Kynapyrykõ enapyryhtao kyya xine, kỹtaka xine omõnõko mana, kuwakurukõ aka roropa, enara. Mame okynã pyra tũtãko ropa mana tuekase ahtao. Yrome kynapyrykõ iirypyryme kyripyra xine mana."
<p><sup>18</sup> Kuosenetupuhtohkõ xihpyry poe oturũko sytatose. Mame moro pokoino iirypyrymehxo exĩko sytatose."
<p><sup>19</sup> Iirypyryme awahtao xine okurohtao xine oorypyrykõ poko penetãko matose. Morarame oorypyrykõ poko openetarykohtao imehnõ etapãko matose. Te, imehnõ nohpo tõ poko exĩko matose. Imeimehnõ ryhmary se exĩko roropa matose. Ematonãko matose. Ajoajohpe exĩko matose. Imehnõ kerekeremãko roropa matose."
<p><sup>20</sup> Morohne poko awahtao xine, popyra exĩko matose, iirypyryme, enara. Yrome osemahpyra awahtao xine õtukurukohtao otyme popyra? Morohne iirypyryme kyripyra xine mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>21</sup> Morotoino Jezu toytose ropa Tiro pata pũtokoxi, Xitõ pata pũtokoxi roropa."
<p><sup>22</sup> Mame nohpo toytose Jezu a, Kanaãpono. Moroto esary kynexine nohpo esary. Morara exiryke tosae toytose ynororo Jezu enese.<p/>—Tawi parỹpyryme mase. Morara exiryke oehno oya. Yna pyno exiko ajohpãme samo. Jẽxiry jorokohpe mana. Etuarimãko mana yronymyryme, tykase nohpo Jezu a.<p/>"
<p><sup>23</sup> Yrome onetapỹ sã toehse Jezu aporo. Mame Jezu poetory toytose eya.<p/>—Mose xihpyry aropoko ropa. Kuekahmatorỹko kahpyry mana. Panaikato roropa mana, tykase Jezu a toto.<p/>"
<p><sup>24</sup> Mame ynara tykase Jezu nohpo a,<p/>—Tonehpose ywy tarona Izyraeu tõ pakõ pokoino. Kaneru sã toehse mã toto. Tytahse sã mã toto. Tosẽkõ waro pyra toehse roropa mã toto, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>25</sup> Morara kary etaryke tyya tosekumuru po typorohse nohpo Jezu myhtokoxi.<p/>—Kuakorehmako ajohpãme samo, tykase ynororo eya.<p/>"
<p><sup>26</sup> Ynara tykase Jezu eya,<p/>—Popyra poeto napyry ekarory kaikuxi a omise poeto ahtao, tykase Jezu nohpo a.<p/>"
<p><sup>27</sup> Mame ynara tykase nohpo eya,<p/>—Ajohpe pyra mase. Juteu tõ ekyme sã ynanase juteume pyra yna exiryke. Yrome toto eky sã tõsẽ akumuru eraximãko ynanase, toto zoh akoĩpyry eraximãko, tykase nohpo Jezu a.<p/>"
<p><sup>28</sup> Morara kary etaryke tyya ynara tykase Jezu eya,<p/>—To! Kuenetupuhno yronymyryme. Tonetupuhse jexiryke oya, ãkorehmãko ase, tykase Jezu eya. Mame axĩ mokyro ẽxiry toekurãkase ropa, morara karyke rokẽ Jezu a.<p/>"
<p><sup>29</sup> Morotoino Jezu toytose ropa ikuhpo Karirea ehpikuroko. Mame ypy taunuhmase tyya ahtao typorohse nono pona."
<p><sup>30</sup> Mame imoihmãkõ toytose eya. Tymaro xine ytoytohnõ tarose kurãkõkara, jaxiry kurãkara te, tonurãkara te, jaxiry osetokye exiketomo te, sekere kahnomo te. Imehnõ kurãkara roropa tarose toto a Jezu myhtokoxi. Mame kurãkõkara tukurãkase ropa eya moroto."
<p><sup>31</sup> Mame tõsenuruhkase imoihmãkomo kurãkõkara kurãkary ropa eneryke tyya xine. Sekere kapynỹpo tõ sekere tykase ropa. Jaxiry osetokye exiketõ osepune toehse ropa jaxiry, toekurãkase ropa. Te, ytoytopynỹpo roropa toekurãkase ropa. Xikihxikihme toytose ropa, te. Tonure pyra aexihpyry roropa toekurãkase ropa. Kure tõsenuhmase ropa. Mame,<p/>—Kure Ritonõpo mana, Izyraeu tõ esẽme, tykase toto imoihmãkomo.<p/>"
<p><sup>32</sup> Morarame Jezu a typoetory tõ tykohmase tyya. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Emynyhmãko ase moxiã poko, imoihmãkõ poko, toto pyno jexiryke. Oseruao tõmehse toto ymaro toexirykõ poko. Mame seromaroro tynahke pyra toehse toto. Toto aropory se ropa ase repe. Yrome toto anautuhmara jahtao toto aropory se pyra ase, aepukarykõino, jamihme pyra toto exiryke, omise toto exiryke, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>33</sup> Ynara tykase ipoetory tomo,<p/>—Yrome ahno esary kara sero taro. Otokoino moxiã napyry rĩko sytatohu? tykase ipoetory tomo, tõturupose Jezu a.<p/>"
<p><sup>34</sup> —Otãto wyi nae matou? tykase Jezu toto a.<p/>—7me rokene, tykase toto. —Kana roropa nae ynanase tuhke pyra, tykase toto.<p/>"
<p><sup>35</sup> Mame imoihmãkõ typorohkapose Jezu a nono pona."
<p><sup>36</sup> Mame wyi tapoise eya kana maro.<p/>—Kure mase Papa, senohne onekarohpyry, tykase. Morarame wyi tohtohkane typoetory tomo a ekarotohme, ekamotohme imoihmãkomo a. Morararo kana apiakane Jezu typoetory tomo a ekarotohme, ekamotohme imoihmãkomo a."
<p><sup>37</sup> Mame tõtuhse toto emero porehme. Tuesapare toh toehse. Mame wyi akoĩpyry tanỹse ropa eya xine, tõsẽ akoĩpyry maro. Ipoetory tomo a tanỹse 7me ruto pehme."
<p><sup>38</sup> Mame imoihmãkõ tuhke exiry 4.000me kynexine orutua kõ rokene. Nohpo tõ roropa tuhke kynexine. Poetohti tuhke roropa kynexine.<p/>"
<p><sup>39</sup> Morarame imoihmãkõ taropose ropa tyya ahtao kynotyrine ropa ynororo, kanawaka. Mame kỹtone ropa Makatã pona.<p/>"
<h4>16</h4>
<p><sup>1</sup> Mame parixeu tõ toytose Jezu a, satuseu tõ maro. Azahkuru Jezu enery se toh kynexine, ihxirotohme repe. Morara exiryke ynara tykase toto Jezu a,<p/>—Ritonõpo poe nymyry awahtao ajamitunuru enepoko yna a, ynaneneryme, tykase toto."
<p><sup>2</sup> Yrome ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Kokonie pukuro kapu enẽko matose. Mame kamirarame kapu eneryhtao oya xine ynara ãko matose, “Kure kokoro exĩko mana. Konopo oehpyra kokoro,” ãko matose."
<p><sup>3</sup> Yrome pakeimo kapu kamirarame eneryhtao oya xine, “Konopo oehnõko seroae,” ãko matose. Tuaro matose. Kapu eneryhtao oya xine konopo oepyry poko enetupuhnõko matose repe. Yrome Ritonõpo mũkuru oepyry poko, tuaro pyra sã matose. Kurãkõ apiakatoh poko, onenetupuhpyra roropa matose."
<p><sup>4</sup> Amarokõ iirypyryme matose. Ritonõpo omipona pyra roropa matose. “Ajamitunuru enepoko yna a. Enery se ynanase,” ãko matose ya repe. Arypyra, yjamitunuru onenepopyra ase oya xine. Toiro rokẽ yjamitunuru enepõko ase oya xine. Jona ehtopõpyry sã enepõko ase oya xine, tykase Jezu eya xine.<p/>Mame turumekase ropa toto Jezu a. Toytose ropa imepỹ pona ropa.<p/>"
<p><sup>5</sup> Ikuhpo mõpozakoxi tãtakuohse ropa typoetory tõ maro. Yrome wyi anaropyra tokurehse toto, tuenikehse toexirykõke."
<p><sup>6</sup> Mame ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Tuaro ehtoko. Pou porutatoh sã parixeu tõ namorepary tõ mana, satuseu tõ namorepary tõ roropa, tykase.<p/>"
<p><sup>7</sup> Mame morara kary etaryke tyya xine tõturuse ipoetory tõ oseya rokene. Ynara tykase toto,<p/>—Morara tykase Jezu wyi onenehpyra tokurehse kuexirykõke tuenikehse kuexirykõke, tykase toto oxime rokene.<p/>"
<p><sup>8</sup> Yrome typoetory tõ otururu waro Jezu kynexine. Morara exiryke ynara tykase eya xine,<p/>—Oty katoh wyi pyra oexirykõ poko oturũko matou? Jenetupuhpyra ro rukuh matohu, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>9</sup> —Tuaro pyra ro rukuh matohu? Pake hkopyra imoihmãkõ autuhmapoase onenerykõme. 5me rokẽ wyi pitiko nae mexiatose. Yrome tytohtohkase ahtao ya tuhke toehse. Mame imoihmãkõ tõtuhse, 5.000 motye. Mame tõtuhkehse toto ahtao, otãto ruto pehme manymyatohse ropa wyi akoĩpyry, tõsẽ inamatyã maro?"
<p><sup>10</sup> Moromeĩpo 4.000mãkõ autuhmapoase ropa. 7me rokẽ wyi pitiko nae nexiase. Morarame otãto ruto mypehkatose, wyi akoĩpyry ke? tykase Jezu eya xine."
<p><sup>11</sup> —Jomiry onetara sã matose. Wyi poko pyra oturũko akene. Tuaro ehtoko parixeu tõ namorepary poko, satuseu tõ namorepary poko roropa, ykano. Kure osekarõko toh mã repe tyyrypyrykõ poko ro tahtao xine.<p/>"
<p><sup>12</sup> Morarame tuaro toehse ropa toto Jezu poetory tomo. Wyi poko tomeseke toto ehtoh poko toto anamorepara Jezu kynexine. Yrome parixeu tõ namorepatoh poko, satuseu tõ namorepatoh poko roropa turuse toto Jezu a. Moro poko tutuarõtase ropa toto.<p/>"
<p><sup>13</sup> Morotoino typoetory tõ maro toytose Jezu Sezarea Piripo pũtokoxi. Mame Jezu tõturuse typoetory tõ maro. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Kapu ae Ayhtohpyry ase. Yrome onoky nymyry keh jekarõko tarõkõ nae? tykase, tõturupose eya xine.<p/>"
<p><sup>14</sup> —Joãome oekarõko mã toto ahno ẽpurihkaneme, tykase toto. —Imehnõ Eriame oekarõko roropa mã toto. Imehnõ roropa Jeremiame oekarõko roropa mã toto. Imehnõ otarãme urutõme Ritonõpo poe oekarõko mã toto, tykase Jezu poetory tõ eya.<p/>"
<p><sup>15</sup> —Amarokõke, onokyme roropa jekarõko matou? tykase Jezu eya xine, typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>16</sup> Ynara tykase Ximão Peturu eya,<p/>—Ritonõpo nymenekahpyryme mase, iirypyrymãkõ kurãkaneme. Ritonõpo mũkurume nymyry mase, tykase Peturu eya.<p/>"
<p><sup>17</sup> Ynara tykase Jezu eya,<p/>—Ỹ zaerohxo rukuh ma Ximão, João mũkuru. Juaro oexiry imehnõ poe pyra mana. Imehnõ namorepatopõpyry poe pyra mase juaro. Papa kapuaõ poe juaro toehse mase."
<p><sup>18</sup> Juaro oehtoh mekaro ya. Naeroro awaro jehtoh ekaroxi oya. Oesety, “Peturu,” kary, “Topu pitiko,” kary. Topu onytyorõmara imehnõ mana. Moro saaro jenetuputyry oya onytyorõmara imehnõ mã exĩko, yronymyryme jenetuputyryke oya. Morarame asã emero ypoetory tõ orẽpyra tyrĩko ase, yronymyryme jenetuputyryhtao eya xine. Mame orẽpyra exikehpyra mã toto toorikyrykõ ponãmero, tykase Jezu eya."
<p><sup>19</sup> —Tapyi erase sã exĩko roropa mase. Tapyi esẽ ytoryhtao soroto ekarõko erase a mana. Moro saaro tosẽkõme Ritonõpo enetupuhnanõ esẽme orĩko ase. Morara toehse awahtao ypoe imehnõ zurũko mase toto esẽme samo. Mame, “Senohne poko pyra sehtone,” karyhtao oya sero nono po, Ritonõpo poe morara exĩko matose, ipoko pyra. Yrome, “Senohne kure tyriry kyya xine,” karyhtao oya sero nono po, Ritonõpo poe morohne tyrĩko matose.<p/>"
<p><sup>20</sup> Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,<p/>—Onekaropyra ehtoko imehnomo a Ritonõpo nymenekahpyryme jehtoh poko, seropõkõ kurãkaneme, tykase.<p/>"
<p><sup>21</sup> Morotoino typoetory zurupitone Jezu toorikyry poko. Ynara tykase ynororo,<p/>—Jerusarẽ pona ytõko ase Ritonõpo omi poe. Moroto jahtao yryhmãko juteu tõ esẽ mana, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ roropa, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõ roropa. Mame jetapapõko mã toto. Yrome oseruao tõmehse ahtao ẽsemãnõko ropa ase, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>22</sup> Morarame imehnõ myhtoino Jezu tarose Peturu a zurutohme takorony a tõturutoh samo. Ynara tykase ynororo,<p/>—Morara kara exiko Jezu. Ritonõpo sãtã oetapapopyra mana. Orihpyra sãtã mase, tykase Peturu eya.<p/>"
<p><sup>23</sup> Yrome toeramase Jezu Peturu a. Ynara tykase ynororo eya,<p/>—Mynyhme exiko! Joroko tamuru sã mase. Jakorekehkãko mase. Ãmoreme rokẽ morohne poko osenetupuhnõko mase ahnome oexiryke. Yrome Ritonõpo poe pyra õsenetupuhtoh mana, tykase Jezu Peturu a.<p/>"
<p><sup>24</sup> Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,<p/>—Ymaro oytorykõ se awahtao xine openetatohkõ irumekatoko. Oorikyrykõ ymaro enetupuhtoko oorypyrykõ poko. Mame ymaro rokẽ ehmaropa, tykase ynororo."
<p><sup>25</sup> —Osepyno awahtao xine orihnõko ro matose. Yrome ypoetoryme awahtao xine oorikyrykõ zuno pyra matose. Jomipona roropa awahtao xine orihpỹme exĩko matose, enara."
<p><sup>26</sup> Otara ãko matou senohne emero omõkomorykõme toehse ahtao oorikyrykõ ke rokẽ epehmatohme? Arypyra, toiparo rokẽ morohne esẽme exĩko matose, oorikyrykõ ke epehmãko matose. Onykenãpara roropa ekurehnõko matose. Morararo orihpyra oehtohkõ onepehmara mã omõkomorykomo. Otinerũkõ roropa ipune pyra mana, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>27</sup> —Kapu ae Ayhtohpyry ase sero nono pona. Imeĩpo orẽpyra oehnõko ropa ase tuisamehxo Papa jamitunuru maro, Papa nenyohtyã maro roropa. Morara ahtao seropõkõ epehmãko ase, emero porehme, toto nyrihpyry epehpyryme."
<p><sup>28</sup> Etatoko pahne, toitoine matose Kapu ae Ayhtohpyry enẽko. Tuisame aexiry enẽko matose orihpyra ro awahtao xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<h4>17</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame 6me tõmehse ahtao typoetory tarose Jezu a oseruao rokene. Kaetokõ pona tarose toto, ypy pona. Peturu tõ tarose eya, Peturu, Tiaku, João, enara."
<p><sup>2</sup> Mame tanyhtase ynororo, saeremã sã toehse ynororo toto neneryme. Ẽmyty zemimã sã toehse, xixi samo. Zupõ roropa karimutume toehse, saerehkane samo toto neneryme."
<p><sup>3</sup> Mame Jezu maro Moeze tõ tonese eya xine, Eria maro. Oturũko toh kynexine Jezu maro."
<p><sup>4</sup> Mame ynara tykase Peturu Jezu a,<p/>—Jezu, kure sytatose taro. Ise awahtao tapyi pitiko amoxi oseruao, axĩtao rokene, toiro atapyĩme, toiro Moeze tapyĩme, toiro Eria tapyĩme, enara ehtohme, tykase Peturu.<p/>"
<p><sup>5</sup> Yrome autururuhtao ro akurũ tooehse, putokane. Mame omi totase toto a akuru htae. Ynara tykase,<p/>—Umũkuru nymyry mosero, umũkuru kurano, yzamaro exikety. Mose omiry etatoko, tykase omi kaino.<p/>"
<p><sup>6</sup> Mame Ritonõpo omiry etaryke tyya xine tõserehse Jezu poetory tomo. Nono pona toepukase toto pohme."
<p><sup>7</sup> Mame typoetory tomo a toytose Jezu. Tapose toto eya.<p/>—Õwõtoko ropa ty. Oserehpyra ehtoko, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>8</sup> Morara exiryke tõsenuhmase ropa toh repe. Yrome mokaro onenepyra ropa toh kynexine. Jezu rokẽ tonese eya xine.<p/>"
<p><sup>9</sup> Mame toto yhtory ropahtao ypy poe ynara tykase Jezu typoetory tomo a,<p/>—Imehnõ onurupyra ehtoko aporo onenehpyrykõ poko. Tõsemãse ropa jahtao rokẽ imehnõ zurutoko, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>10</sup> Mame ynara tykase toto Jezu a,<p/>—Oty katoh ynara ãko Moeze omihpyry poko amorepatõkõ nae, “Eria oehnõko mana osemazuhme,” ãko? tykase toto, tõturupose Jezu a. Mame ynara tykase Jezu eya xine,<p/>"
<p><sup>11</sup> —Zae ro mã toto, Eria oepyry poko osemazuhme, seropõkõ tuarõtanohpose kapu ae aepyhpyry poko, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>12</sup> —Yrome ynara ãko ase oya xine, Eria tooehse mana pake. Yrome onenetupuhpyra seropõkõ nexiase. Tyyryhmase ynororo eya xine. Mokyro ryhmatopõpyry sã Kapu ae Ayhtohpyry roropa ryhmãko mã toto, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>13</sup> Mame morara kary etaryke tyya xine tonetupuhse toto a. João ahno ẽpurihkane poko Jezu otururu tonetupuhse eya xine.<p/>"
<p><sup>14</sup> Morarame imoihmãkomo a toytose ropa toto. Mame orutua toytose Jezu a. Tosekumuru po typorohse ynororo Jezu ẽpataka."
<p><sup>15</sup> Ynara tykase ynororo Jezu a,<p/>—Ajohpãme sã umũkuru poko oenupunakohxo. Epuepukãko mana. Tuhke toepukase ynororo apoto htaka, tuna kuaka, enara."
<p><sup>16</sup> Mose enehno opoetory tomo a repe. Yrome onukurãkasaromepyra toh kynako, tykase ynororo Jezu a.<p/>"
<p><sup>17</sup> Ynara tykase Jezu eya,<p/>—Onenetupuhpyra ro matose azahkuru oexirykõke. Okynã amaro xine ywy repe, yrome jenetupuhpyra ro matose. Typenekehse ywy opoko xine. Omũkuru enehko ya, tykase Jezu."
<p><sup>18</sup> Mame zae joroko tutũtanohpose ropa Jezu a. Joroko tutũtase ahtao mokyro ae kure toehse ropa mõtoino rokene, joroko ke taõkemỹpo.<p/>"
<p><sup>19</sup> Morarame imoihmãkõ maro pyra Jezu ahtao ipoetory tõ toytose eya.<p/>—Oty katoh yna omi poe joroko tũtara ropa kynako? tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>20</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Pitiko rokẽ jenetuputyryke oya xine tũtara joroko kynako, õmipona xine pyra kynako. Etatoko pahne, jenetuputyry oya xine pitiko repe, moxitatu puhturu sã repe. Yrome jenetuputyryhtao oya xine, ynara ãko matose sero ypy netaryme, “Ytoko esyryhmako mõtona,” ãko matose. Mame õmi poe xine esyryhmãko mana. Emero tyriry waro exĩko matose."
<p><sup>21</sup> Yrome yronymyryme õtururukohtao rokẽ Ritonõpo maro otuhpyra roropa awahtao xine õtururukohtao, morara awahtao xine rokẽ mokarohne tũtanohpõko ropa matose. Mãpyra yronymyryme oturupyra awahtao xine Ritonõpo a joroko tõ onutũtanohpopyra ropa matose, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>22</sup> Morarame Karirea po tõximõse ropa toto, Jezu maro ipoetory tomo. Mame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,<p/>—Kapu ae Ayhtohpyry ekarõko mã toto imehnomo a."
<p><sup>23</sup> Jetapãko mã toto. Yrome oseruao tõmehse ahtao jẽsemãkapõko ropa Ritonõpo mana, tykase.<p/>Mame toemynyhmase toto, ipoetory tomo, yronymyryme.<p/>"
<p><sup>24</sup> Morarame Jezu toytose Kapanaũ pona typoetory tõ maro. Mame moroto tineru apoine toytose Peturu a tineru pitiko apoitohme Ritonõpo maro oturutoh tinerũme. Toipe juteu tomo, emero jeimamyryae tineru pitiko epehmãko tineru apoine a Ritonõpo maro oturutoh kurãkatohme. Mame ynara tykase tineru apoine Peturu a.<p/>—Ritonõpo maro oturutoh kurãkatoh epehmãko oesẽkõ nae? tykase, tõturupose eya.<p/>"
<p><sup>25</sup> —Ỹ, tykase Peturu. —Epehmãko mana.<p/>Mame tapyi taka tomõse ahtao ynara tykase Jezu Peturu a,<p/>—Ximão, otara ãko ma? Onokãkomo a tineru epehmapõko seropõkõ tuisary tõ nae, tyekyry tomo a, imehnomo a? tykase Jezu, tõturupose.<p/>"
<p><sup>26</sup> —Imehnomo a, tykase Peturu. Ynara tykase Jezu,<p/>—Morara ahtao jekyry onepehmara mana. Imũkuru tõ roropa onepehmara mana. Ritonõpo mũkurume ase. Naeroro ya tineru onepehmapopyra mã toto, tykase."
<p><sup>27</sup> —Yrome tohne mokaro riry se pyra sytatose. Morara exiryke kana anỹse ytoko ikuhpo kuaka. Mame osemazuhme kana tanỹse oya ahtao, ĩtaka eneko. Tineru enẽko mase ĩtao. Moro tineru aroko tineru apoine a, Ritonõpo maro oturutoh tinerũme, onekaroryme ynekaroryme, enara, tykase Jezu eya.<p/>"
<h4>18</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame ipoetory tõ tooehse Jezu a ekaropose,<p/>—Onoky tuisamehxo exĩko nae Ritonõpo esao? tykase toto tõturupose.<p/>"
<p><sup>2</sup> Mokaro omiry etaryke Jezu a poeto tykohmase tyya. Xikihme tyrise eya mokaro neneryme."
<p><sup>3</sup> Mame ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Etatoko pahne, etyorõmara awahtao xine omõsaromepyra matose Ritonõpo esaka. Yrome oetyorõmarykohtao, poeto pitiko sã toehse awahtao xine, omõnõko matose Ritonõpo esaka, tykase."
<p><sup>4</sup> —Imehnõ poetoryme sã toehse awahtao xine, mose poeto samo, imehxo exĩko ropa matose Ritonõpo esao."
<p><sup>5</sup> Mame jomi poe, poeto pitiko mose panõ pyno awahtao xine, ypyno roropa matose, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>6</sup> —Yrome poeto pitiko jenetupuhpitoryhtao tosẽme. Mame mokyro tyoro amoreparyhtao oya xine urumekatohme ropa eya popyra matose ipunaka. Awãnohtorỹko roropa Ritonõpo mana. Kurehxo oya xine exiry topu konõto mykyry opymyrykõ ae onerymapotohkõme tuna kurohtaka, poeto pitiko onenekunohpyra ro awahtao xine. Popyrahxo oya xine exĩko poeto pitiko tonekunohse oya xine ahtao. Awãnohtorỹko Ritonõpo mana."
<p><sup>7</sup> Sero nono po iirypyryme imehnõ riponanõ nae. Urumekapõko mã toto oya xine, oorypyrykõ poko rokẽ oehtohkõme. Toipe toh mã repe. Yrome mokaro wãnohnõko itamurume Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>8</sup> —Oemarykõ pokoino urumekary se awahtao xine ihkohtoko ipahtohme. Morararo opupurukomo. Opupurukõ pokoino urumekary se awahtao xine ihkohtoko ipahtohme. Kurehxo Ritonõpo esaka õmomyrykõ etone tomahke. Popyra mã oya xine apotoimo htaka õmomyrykõ osetato ro oemarykõ exiryke, ezehpy htaka. Kurehxo roropa oya xine Ritonõpo esaka õmomyrykõ etone tupuhke awahtao xine. Popyra mã oya xine apotoimo htaka õmomyrykõ opupurukõ osetato exiryke."
<p><sup>9</sup> Oenurukomo a urumekaporyhtao toutoko ipahtohme. Kurehxo oya xine Ritonõpo esaka õmomyrykõ etone tonure awahtao xine. Popyra mã oya xine õmomyrykõ apotoimo htaka osetato ro tonure awahtao xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>10</sup> —Tomeseke ehtoko, “Poeto kahpyry,” kara ehtoko poeto pitiko poko. Ritonõpo nenyohtyã poeto pitiko akorehmãko mã toto. Etatoko pahne, mokaro torẽnase Ritonõpo ẽpataka toytorykõ poko. Papa kapuaõ ẽpataka toytorykõ poko, tykase Jezu."
<p><sup>11</sup> (Kapu ae Ayhtohpyry tooehse sero pona, iirypyrymãkõ pynanohse. Itahtyã sã iirypyrymãkõ mana.)<p/>"
<p><sup>12</sup> —Etatoko pahne, tuhke tokyke kaneru esẽ mana. 100me eky tõ mã otarãme. Mame otara ãko nae toiro toky tytahse ahtao? Ynara ãko mã otarãme, “Jeky tõ nomõko ase aporo taro ona po, toto otukuruhtao,” ãko mana. Mame ytõko mã ynororo, itatyhpyry zupise ropa."
<p><sup>13</sup> Mame toky tonese ropa ahtao tãkye exĩko ropa mana itatyhpyry tonese ropa tyya exiryke. Yrome imoihmãkõ enery poko tãkye hkopyra mana tahpyra toto exiryke."
<p><sup>14</sup> Moro saaro Omy kapuaõ mana. Poeto pitiko otuenikary se pyra mã ipunaka. Toto pynanopyry se ynororo mane tymaro toto ehtohme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>15</sup> —Mame imepỹ iirypyryme toehse ahtao, ytoko eya oturuse, iirypyry poko. Tokare pyra oturutoko eya aporo, toiroro imaro. Mame õmiry etaryhtao eya, tyyrypyry rumekaryhtao roropa eya oepeme exĩko ropa mana. Ãkorõme roropa exĩko mana."
<p><sup>16</sup> Yrome õmiry etary se pyra ahtao, amaro imepỹ aroko, otarãme toiro otarãme asakoro, õmiry etaneme, ãkorehmaneme roropa. “Asakoro ahtao ipune, oseruao ahtao roropa ipune,” ãko Ritonõpo omiry."
<p><sup>17</sup> Yrome õmirykõ etary se pyra ahtao ypoetory tõ zurutoko, oximõme toto ahtao. Mame oximõmãkõ omiry etary se pyra ahtao, azahkuru nymyry mokyro mana. Tyyrypyry rumekary se pyra mana. Naeroro ypoetoryme pyra mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>18</sup> —Etatoko pahne, otytyko popyra ekaroryhtao oya xine iirypyryme exiryke, morararo ekarõko Ritonõpo mana iirypyryme ro. Yrome otytyko poko kure iirypyryme pyra ekaroryhtao oya xine morararo iirypyryme pyra ekarõko Ritonõpo mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>19</sup> —Tyoro roropa, atae awahtao xine õtururukohtao Ritonõpo a sero nono po õmirykõ etãko Ritonõpo mana. Mame ise oehtohkõ rĩko Papa kapuaõ mana."
<p><sup>20</sup> Oximõme toehse awahtao xine ypoko, jomiry poko roropa, amaro xine ase, tuhke pyra awahtao xine ro, otarãme asakoro rokẽ awahtao xine, otarãme oseruao, amaro xine ro ase.<p/>"
<p><sup>21</sup> Morarame Peturu toytose Jezu a ekaropose. Ynara tykase ynororo eya.<p/>—Tuisa, oturupose oehno oya. Otarãme imepỹ yryhmãko mana. Ykerekeremãko mana. Yzehno exĩko mana. Mame osepeme se ropa exĩko mana ajoajohpe toehxĩpo. “Yzehno pyra exiko ajohpãme samo,” ãko ya mana. “Ỹ, oty kara hnae,” ãko ywy eya. “Moro poko wenikehnõko ase, oorypyry poko.” Mame wãto ropa pixo ajoajohpe exĩko ropa mana. Moromeĩpo oehnõko ropa mana jepeme toehtohme ropa. Otãto kure morara rypyry korokary ototomose, 7me? tykase Peturu, tõturupose.<p/>"
<p><sup>22</sup> —Arypyra, tykase Jezu eya. —7me imepỹ rypyry a tuenikehse awahtao kure repe. Yrome tuhke rokẽ azahkuru toehse oya imepỹ ahtao, mame tyyrypyry rumekary se ropa toehse ahtao ekurãkako ropa imaro, ekuhpỹme, tykase Jezu eya."
<p><sup>23</sup> —Ynara exiryke, oesẽkõme Ritonõpo exiry ynara sã mana, pata konõto esẽ samo. Mokyro typoetory tomo a epehmapory se toehse, pata esemy. “Ytinerũ epehmapõko ase ypoetory tomo a emero porehme,” tykase ynororo."
<p><sup>24</sup> Mame okynã pyra toiro ipoetory tonehse eya xine pata esẽ ẽpataka, tuhke tineru onepehmara ro exikety kynexine, mirião motye."
<p><sup>25</sup> Yrome tytineruke pyra kynexine ynororo. Morara exiryke onepehmara kynexine. Naeroro ynara tykase esemy, “Mose ekarotoko imehnõ namotome aehtohme tineru apoitohme epehpyryme, ynororo, ipyty, ipoenomo, imõkomory. Emero porehme ekarotoko tineru apoitohme jepehmatohme ropa,” tykase ynororo pata esemy."
<p><sup>26</sup> Mame tosekumuru po typorohse mokyro tosẽ ẽpataka. Ynara tykase, “Atarypopyra exiko ypoko ajohpãme samo. Oepehmãko ro ase emero porehme,” tykase ynororo eya.<p/>"
<p><sup>27</sup> —Mame nupunato typoetory tonese pata esemy a. Typynanohse ropa eya. Ynara tykase ynororo typoetory a, “Ywy roro epehmãko ase. Ytoko ropa. ‘Onepehmara rohxo hano,’ kara exiko,” tykase typoetory a pata esemy."
<p><sup>28</sup> Mame mokyro tutũtase ropa tãkye, onepehmapopyra tosẽ toehse exiryke. Yrome toytory ropahtao imepỹ tonese eya, topehmara exikety roropa tonese. Mame ynara tykase ynororo eya, “Otara ahtao jepehmãko mah?” tykase eya rahkene. Tuhke pyra inepehmary kynexine repe, pitiko rokene. Yrome esenary poko tapoise eya topehmara exiryke. Tosenakorõkorõmase eya epehpyry sato a jehno toehse toexiryke. “Axĩke kuepehmako emero porehme,” tykase ynororo eya.<p/>"
<p><sup>29</sup> —Mame tosekumuru po typorohse mokyro, mokyro ẽpataka. Ynara tykase ynororo eya, “Jesenakorõkorõmara exiko. Kurumekako ropa ajohpãme samo. Oepehmãko ro ase emero,” tykase ynororo eya.<p/>"
<p><sup>30</sup> —Yrome mokyro omiry onetapỹ sã toehse, jehno toexiryke. Eya tõmapose ãpuruhpyry taka topehmara exiryke."
<p><sup>31</sup> Mame moro eneryke tyya xine imehnõ erohketõ tãkye pyra toehse. Tosẽkõ zuruse toytose toto, pata esẽ zuruse. Emero tynenehpyrykõ tokarose eya."
<p><sup>32</sup> Mame toto omiry etaryke tyya typoetory xihpyry tonehpose ropa tyya. Ynara tykase ynororo eya, “Ypoetory kahpyry mase. Tuhke tineru onepehmara mexiase ya, mirião motye. Yrome, ywy roro epehmãko ase, ase oya repe. ‘Onepehmara rohxo hano,’ kara ke exiko, ase oya repe."
<p><sup>33</sup> Naeroro kure imehnõ pyno roropa oexiry, opyno jehtopõpyry samo,” tykase pata esemy typoetory a.<p/>"
<p><sup>34</sup> —Morarame typoetory zehno toehse ynororo yronymyryme. Ãpuruhpyry taka tõmapose eya, aetuarimatohme topehmara exiryke roropa, moro epehmatohme emero porehme, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>35</sup> —Mokyro saaro Papa kapuaõ mana. Otuarimapotorỹko mana emero porehme imehnõ rypyry poko oweniketyrykõ se pyra awahtao xine okurohtao xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<h4>19</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame moro poko tõturukehse Jezu ahtao Karirea poe kỹtone ropa juteu tõ esaka ropa Jutea pona, Joatão mõpozakoxi."
<p><sup>2</sup> Imoihmãkõ imaro toytose. Mame tukurãkase ropa toto eya moroto.<p/>"
<p><sup>3</sup> Morarame parixeu tõ toytose eya oturupose. Azahkuru aexiry enery se toh kynexine repe, ihxirotohme repe. Morara exiryke ynara tykase toto eya,<p/>—Zaero sytatou kypyxiãkõ rumekaryhtao kyya xine kuamoreme xine irumekary se toehse kuahtao xihne? Otara ãko Ritonõpo nae morara exinohtaho? tykase toto.<p/>"
<p><sup>4</sup> Ynara tykase Jezu,<p/>—Ritonõpo omiry onysekeremara ro matou? Ynara tymerose pake, “Emero tyrise ahtao Ritonõpo a, orutua tyrise eya nohpo maro.”"
<p><sup>5</sup> Mame ynara tykase ynororo, “Naeroro orutua tumy rumekãko mana, tyse rumekãko roropa mana typyty maro rokẽ toehtohme. Mame mokaro asakoro toiro pũ sã exĩko mana, typyty maro rokene,” tykase Ritonõpo toto poko."
<p><sup>6</sup> Naeroro osetyoro pyra mã toto. Osepũme rokẽ mã toto typyty maro. Oximaro tyripose Ritonõpo a exiryke oxirumekara toh mana, tykase Jezu toto a.<p/>"
<p><sup>7</sup> Ynara tykase parixeu tõ eya,<p/>—Morara ahtao oty katohme Moeze a pape tymeropose? Ynara tykase ynororo pake, “Opyty rumekary se awahtao xine pape imerotoko moro poko. Mame pape ke rokẽ opytỹpyry kõ aropoko ropa owinoino xine.” Morara tymerose Moeze a pake, tykase toto Jezu a.<p/>"
<p><sup>8</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Oupuhpyrykõ tũpore exiryke morara tymerose Moeze a. Ritonõpo omiry onenetupuhpyra oexirykõke. Yrome osemazuhme emero tyriryhtao Ritonõpo a, opyxiãkõ rumekapory se pyra Ritonõpo kynexine."
<p><sup>9</sup> Etatoko pahne opyxiãkõ kure rokẽ ahtao oya xine, imehnõ orutua poko pyra roropa ynororo ahtao, mame irumekaryhtao oya xine, imepỹ apoitohme oya xine opyty myakãme, popyra matose ipunaka. Iirypyryme matose, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>10</sup> Ynara tykase ipoetory tomo,<p/>—Morara ahtao kurehxo pytara kuexirykomo, tykase toto.<p/>"
<p><sup>11</sup> —Ỹ, tykase Jezu. —Otarãme kurehxo oya xine pytara oexirykomo. Yrome toitoine rokẽ Ritonõpo poe pytara matose, emero pyra, tykase eya xine."
<p><sup>12</sup> —Oxisã pyra matose. Typytary se pyra exiketõ nae tomukase toexirykõke. Imehnõ toipe moinoro tonurutopõpyrykõ poero typytarykõ se pyra mã toto. Imehnõ roropa Ritonõpo enetuputyryke tyya xine tutuisarykõme pytara mã toto Ritonõpo poko rokẽ toehtohkõme. Moro waro awahtao xine otato ehtoko, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>13</sup> Morarame imehnomo a typoenõkõ tonehse Jezu a, zupuhpyrykõ apotohme eya. Typoenõkõ poko Jezu otururu etary se roropa toh kynexine Ritonõpo a. Mame toto eneryke tyya xine Jezu poetory tomo a turuse toto Jezu onerekohmara toto ehtohme."
<p><sup>14</sup> Yrome toto omiry etaryke tyya ynara tykase Jezu,<p/>—Ah poetohti noehno ya. Asaropotou ropa kehne. Poetohti a roropa tosary ekarõko Ritonõpo mana, toto esaryme, tykase Jezu toto a.<p/>"
<p><sup>15</sup> Mame tomary tyrise poetohti zuhpokoxi. Morotoino toytose ropa ynororo imepỹ pona.<p/>"
<p><sup>16</sup> Mame orutua toytose eya, amorepatõme Jezu enetuputyryke tyya. Ynara tykase ynororo,<p/>—Tamuxi, otara ãko hano kure jehtohme, jũme orihpỹme jehtohme? tykase.<p/>"
<p><sup>17</sup> Ynara tykase Jezu eya,<p/>—Oty katohme kure ehtoh poko ekaropõko ma ya? Toiro rokẽ kure exikety mana. Orihpỹme oexiry se awahtao Ritonõpo nymeropohpyry omipona exiko, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>18</sup> —Oty moro Ritonõpo nymeropohpyry? tykase, tõturupose eya. Ynara tykase Jezu,<p/>—Imehnõ onetapara ehtoko. Imehnõ nohpo poko pyra ehtoko. Ematonara ehtoko. Onekunohto pyra ehtoko."
<p><sup>19</sup> Kure rokẽ omykõ tyritoko, asakõ roropa kure rokẽ tyritoko. Te, imehnõ pyno ehtoko osepyno oexirykõ samo, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>20</sup> —Moinoro ywy morohne omipona ase toehse poetome ro jahtao, tykase ynororo. —Yrome oty riry se ropa ke hano kure nymyry jehtohme? tykase.<p/>"
<p><sup>21</sup> Ynara tykase Jezu eya,<p/>—Kure nymyry se awahtao omõkomory ekamota emero porehme tineru poko. Mame otinerũ ekarota tymõkomokãkara a. Morara awahtao tymõkomoke exĩko ropa mase Ritonõpo esao, tykase Jezu eya. —Mame tokamose oya emero ahtao moehtase ropa ya, ymaro oytotohme, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>22</sup> Morara kary etaryke tyya toeramase ropa ynororo. Toemynyhmase yronymyryme tuhke tymõkomoke toexiryke.<p/>"
<p><sup>23</sup> Morarame ynara tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>—Etatoko pahne, tupime kuhse tymõkomokã omomyry Ritonõpo esaka. Tytinerũ pyno toexirykõke, tosẽme Ritonõpo onenetupuhpyra mã toto, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>24</sup> —Etatoko pahne, kameru kawaru sã konõto. Jawi eutary pitiko sã mana. Morara exiryke kameru jawi eutary aka omõpyra, ipune pyra exiryke. Moro saaro tymõkomokã omõpyra mã toto Ritonõpo esaka, tosẽkõme Ritonõpo onyripyra toexirykõke, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>25</sup> Morara kary etaryke tyya xine,<p/>—To! tykase toto, Jezu poetory tomo. —Morara ahtao onokãkõ Ritonõpo poetoryme exĩko nahe? tykase toto, tõturupose eya.<p/>"
<p><sup>26</sup> Tonese toto Jezu a. Mame ynara tykase ropa ynororo eya xine,<p/>—Ãmoreme xine omõpyra matose Ritonõpo esaka. Yrome Ritonõpo typoetoryme orirykõ waro mana, emero tyriry waro Ritonõpo exiryke, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>27</sup> Mame ynara tykase Peturu,<p/>—Etako pahne, emero turumekase yna a, amaro yna ytotohme, oty apoĩko ynana imeĩpo? tykase ynororo Jezu a.<p/>"
<p><sup>28</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Etatoko pahne, Kapu ae Ayhtohpyry tuisa konõtome toehse ahtao porohnõko mana tapõ pona. Morara ahtao amarokõ roropa tuisame exĩko matose ymaro, Izyraeu tõ esẽme. Mame ãpõkõ pona porohnõko matose zae pyra exiketõ apiakananõme, tykase Jezu typoetory tomo a."
<p><sup>29</sup> —Morararo emero jomipona exiketõ tytapyĩkõ turumekase ahtao tyya xine, takorõkõ turumekase ahtao te, toryxirykõ turumekase ahtao, tumykõ turumekase ahtao, tysekõ roropa turumekase ahtao, typoenõ turumekase ahtao, tosarykõ roropa turumekase tyya xine ahtao ypokoino, jomipona ehtohme roropa, tuhke kuhse apoĩko ropa mã toto. Mame orihpỹme exĩko roropa mã toto jũme, tykase Jezu eya xine."
<p><sup>30</sup> —Mame tuisamehxo exiketõ tuhke tuisame pyra exĩko mana. Morararo tuisame pyra exiketõ tuhke tuisame exĩko mana, enara, tykase Jezu toto a.<p/>"
<h4>20</h4>
<p><sup>1</sup> Mame ynara tykase roropa Jezu,<p/>—Ritonõpo enetuputyry oya xine oesẽkõme tyoro sã roropa mana. Tupito esẽ sã mana, uwa arykahpyry esẽ samo. Pakeimo mokyro toytose, erohketõ eahmase tutupi poko toto erohtohme.<p/>"
<p><sup>2</sup> —“Oepehmatorỹko ase. Oerohtamitukõ ekarõko ase toiro tineru,” tykase ynororo eya xine. Mame taropose toto eya tutupi pona, aerohtohkõme."
<p><sup>3</sup> Mame toytose ropa ynororo pata rãnaka ropa osepekahtoh taka ropa xixi tõnuhsehxo ahtao. Mame imehnõ roropa tonese eya tehme rokẽ toto."
<p><sup>4</sup> “Erohtatoko utupi pona ynarykahpyry uwa pokona. Oepehmatorỹko ase,” tykase ynororo eya xine.<p/>"
<p><sup>5</sup> —Morara exiryke toytose roropa toto tupito pona. Mame tãxiahtao toytose ropa ynororo imehnõ erohpyra exiketõ rohmanohpose ropa tutupi poko. Morara tyrise ropa eya xixi tywykahme ahtao."
<p><sup>6</sup> Mame xixi ituperyme exisasaka ahtao toytose ropa ynororo pata rãnaka ropa. Erohpyra exiketõ tonese ropa eya, “Oty katoh tehme rokẽ kohmãnõko matou?” tykase ynororo toto a, tõturupose.<p/>"
<p><sup>7</sup> —“Ỹ, toerohtohke pyra yna exiryke,” tykase toto eya. “Tyrohmanohponeke pyra yna exiryke roropa,” tykase toto. Ynara tykase tupito esemy eya xine, “Morara ahtao ytotoko utupi pona. Erohtatoko,” tykase ynororo eya xine.<p/>"
<p><sup>8</sup> —Morarame tykohmãse ahtao tupito esemy a typoetory tykohmase tyya, “Erohketõ ikohmako, toto epehmatohme oya,” tykase ynororo. “Ynara epehmako toto. Okomino aerohtyã epehmako osemazuhme. Mame osemazuhme aerohtyã okomino epehmako,” tykase tupito esemy typoetory a.<p/>"
<p><sup>9</sup> —Morarame okomino aerohtyã tooehse ahtao topehmase toto eya xine toiro ẽmepyryae erohtamitu ke."
<p><sup>10</sup> Mame osemazuhme aerohtyã tooehse ahtao topehpyrykõ poko tõsenetupuhse toto. “Otarãme itamurumehxo yna epehmãko mana,” tykase toh repe tukurohtao xine. Yrome morararo topehmase toto, mokaro epehmatopõpyry saaro."
<p><sup>11</sup> Mame toerohtamitukõ tapoise tyya xine ahtao, tupito esẽ tykerekeremapitose toto a."
<p><sup>12</sup> “Oty katoh oxisã kuepehmatorỹko nae? Okomino aerohtyã toiro pitiko rokẽ toerohse toh repe. Yrome morararo topehmase toto,” tykase toto. “Kymarokõ toerohsehxo itamurume repe. Toiparo rokẽ xixi tyrohse kyya xine. Mokaro saaro topehmase kymarokomo,” tykase toto.<p/>"
<p><sup>13</sup> —Toiro tykerekeremane a ynara tykase tupito esemy, “Etako pahne jepe, oenekunohpyra xine reh ahse. ‘Toiro ẽmepyry oerohtamitukõ ekarõko ase,’ ykã puh oya xine. Mame, ‘Ỹ, morara ahtao kure,’ mykatou ya."
<p><sup>14</sup> Morara exiryke oepehpyrykõ apoitatoko atapyĩkõ taka oytotohkõme ropa. Moxiã toahmase ya okomino, toto erohtohme roropa. Yrome toto epehpyry morararo oepehmatopõpyrykõ saaro."
<p><sup>15</sup> Morara jahtao zaero ase. Ytinerũ ekarory se jahtao ekarõko ase, ytinerũme exiryke. Imehnõ zumoxike hmatohu toto epehmaryke ya, eya xine ytinerũ ekaroryke ya?” tykase eya tupito esemy, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>16</sup> Morarame ynara tykase ropa Jezu,<p/>—Moro saaro otuisarykõme Ritonõpo enetuputyryhtao oya xine. Tuhke etyhpyryme Ritonõpo enetupuhnanõ tuisamehxo exĩko mã toto. Tuhke tuisame aehtyã tuisame pyra exĩko roropa mã toto, tykase Jezu toto a.<p/>"
<p><sup>17</sup> Mame Jezu toytoryhtao osemae Jerusarẽ pona, typoetory tõ maro tõturuse, toiroro tahtao, 12mãkõ maro rokẽ tahtao."
<p><sup>18</sup> Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Etatoko pahne, Jerusarẽ pona ytõko sytatose. Moroto Kapu ae Ayhtohpyry ekarõko mã toto Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananomo a, enara. Jetapapory se exĩko mã toto oximõme."
<p><sup>19</sup> Mame jekarõko mã toto imehnomo a, juteutõkara a. Mame tounohse jahtao eya xine, ypiypipohnõko mã toto. Mame wewe pokona jexixihmapõko mã toto. Orihnõko ase. Yrome oseruao tõmehse ahtao jẽsemãkapõko ropa Papa mana, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>20</sup> Mame Zepeteu mũkuru ẽ toytose Jezu a tumũkuru tõ maro asakoro. Tupue toehse ynororo Jezu ẽpataka. Mame ynara tykase eya,<p/>—Ohpetu se hano ajohpãme samo, tykase.<p/>"
<p><sup>21</sup> —Oty se hma? tykase Jezu eya.<p/>—Moxiã umũkuru tõ asakoro tuisame tyriko toto, amaro, tuisa konõtome toehse awahtao, toiro ãpotunuru wino, toiro opoozery wino, enara, tykase nohpo eya.<p/>"
<p><sup>22</sup> Mame ynara tykase Jezu eya,<p/>—Onekaropohpyry waro pyra matose, jokuru ẽ sasaka ase. Jokuru enyry se roropa matohu? tykase Jezu eya xine.<p/>—Ỹ, tykase toto, —enyry se ynanase, tykase toto.<p/>"
<p><sup>23</sup> Toorikyry poko morara tykase Jezu toto a repe. Yrome onenetupuhpyra toh kynexine. “Jokuru enyry se hmatou?” tykase eya xine repe. Yrome, “Oorikyrykõ se hmatou,” ãko kynexine toto a repe. Morarame ynara tykase ropa Jezu eya xine,<p/>—Jokuru ẽnõko matose repe. Yrome ymaro tuisame exiketõ onymenekara ase. Papa kapuaõ nymenekatyã rokẽ ymaro tuisame exĩko mã toto, tykase Jezu toto a.<p/>"
<p><sup>24</sup> Mame mokaro omihpyry totase tyya xine ahtao, Zepeteu poenõ zehno toehse toto, Jezu poetory tõ 10mãkomo."
<p><sup>25</sup> Mame typoetory tykohmase tyya. Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Etatoko pahne, seropõkõ tuisaryme tahtao xine, tõmipona imehnõ rĩko mã toto. Typoetoryme imehnõ rĩko roropa mã toto. Mame typoetory aropõko mã toto. Imehnõ enehpõko mã toto, enara."
<p><sup>26</sup> Yrome amarokõ tyoro exĩko matose. Tuisamehxo se awahtao xine imehnõ poetoryme sã ehtoko. Imehnõ akorehmatoko, tykase Jezu typoetory tomo a."
<p><sup>27</sup> —Imehnõ esẽme se awahtao xine, toto namotome sã ehtoko,"
<p><sup>28</sup> Kapu ae Ayhtohpyry ehtoh saaro. Kapu ae tooehse ywy xiaro, sero nono pona. Typoetoke pyra sã ywy. Takorehmaneke pyra roropa. Yrome ãkorehmase xine oepyase. Orihse roropa oepyase oorypyrykõ epehmatohme. Ritonõpo poenõme oehtohkõme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>29</sup> Morarame Jeriko poe tutũtase toto ahtao, Jezu tokahmase imoihmãkomo a."
<p><sup>30</sup> Morarame osema ehpio tonurãkara kynexine asakoro. Typorohse rokẽ toto osema ehpio. Mame Jezu ytory totase tyya xine ahtao, tykohmase toto a,<p/>—Tamuxi! Tawi parỹpyry, yna pyno exiko, tykase toto.<p/>"
<p><sup>31</sup> Yrome turuse toto imoihmãkomo a,<p/>—Mynyhme ehtoko, tykase toto eya xine. Yrome itamurumehxo tykohmase toto a,<p/>—Tamuxi! Tawi parỹpyry, yna pyno exiko, tykase toto.<p/>"
<p><sup>32</sup> Morarame totypohse Jezu toto zurutohme. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Oty se hmatou ya, tykase tõturupose eya xine.<p/>"
<p><sup>33</sup> —Tonure se ropa ynanase, tykase toto eya.<p/>"
<p><sup>34</sup> Mame toto pyno Jezu kynexine. Toto enuru apone. Axĩ tõsenuhmase ropa toto, tonurãmõpotõkara. Mame Jezu tokahmase eya xine.<p/>"
<h4>21</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame toytose toto ahtao Jerusarẽ pona, Pehpaje pona toeporehkase toto, ypy Oriwera ãkataka. Mame typoetory taropose Jezu a asakoro, osemazuhme toto ytotohme."
<p><sup>2</sup> Ynara tykase eya xine,<p/>—Mõ pata pona ytotoko. Moroto jumẽtu mana tymyhse, tumũkuru maro. Mymyhpokatatose toto. Mame enehnõko matose xiaro ya."
<p><sup>3</sup> Mame, “Oty katoh jumẽtu poko matou?” karyhtao imehnomo a, ynara kahtoko eya xine, “Tuisa ise kynako,” kahtoko. Mame ekarõko toh mã oya xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>4</sup> Morara toehse urutõ omihpyryae ro. Ynara tykase urutõ pake,<br/>"
<p><sup>5</sup> <p>“Xiãopõkõ zurutoko. Ynara kahtoko eya xine,</p><p>‘Oesẽkõ ytõko oya xine mana.<br/><p>Tuisa imehxo exikety sã pyra mana.</p><p>Jumẽtu po ytoytõko mana, zumõkara po.<br/><p>Jumẽtu mũkuru po ytõko mana,’ kahtoko.”<CL>Morara tymerose pake urutono a.<p/>"
<p><sup>6</sup> Morara exiryke Jezu omi poe toytose ipoetory. Emero tyrise toto a."
<p><sup>7</sup> Jumẽtu tonehse eya xine imũkuru maro ro. Mame tupõkõ tyrise eya xine jumẽtu mypatarãnaka, epona Jezu porohtohme."
<p><sup>8</sup> Mame tupõkõ tyrise roropa osema taka imoihmãkomo a osema emeporyme, eporo Jezu ytotohme. Marariary panõ roropa tapukase tuhkãkomo a, osema taka tyritohme, kure Jezu ritohme eya xine."
<p><sup>9</sup> Mame kui kui tykase toto imoihmãkomo tãkye toexirykõke, osemazuhme ytoketomo Jezu mykapo ytoketomo, enara. Ynara tykase toto,<p/>—Kure Tawi parỹpyry mana. Kure mose tyriko Ritonõpo, õmi poe aepyhpyryme aexiryke. Kure Ritonõpo mana, imehxo, tykase toto.<p/>"
<p><sup>10</sup> Mame Jerusarẽ pona toeporehkase Jezu ahtao panaikato rokẽ toh kynexine, osetato pyra omi.<p/>—Onoky keh mokyro? tykase imehnomo.<p/>"
<p><sup>11</sup> —Tamuxi mokyro, urutono, Jezu Nazarepono, Karirea rãnaono, tykase imehnomo, imoihmãkomo.<p/>"
<p><sup>12</sup> Morarame Ritonõpo maro oturutoh taka toytose Jezu. Moro tae osepekahketõ tutũtanohpose ropa eya okyno ekamonanõ maro. Tineru emetakamananõ tinerũ typahpose roropa eya apõ poe. Meza tõ roropa tõtorimase eya. Parutopuruimo ekamonanõ apõ tõ tõtorimase roropa eya."
<p><sup>13</sup> Mame ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Ynara tymerose Ritonõpo omiryme, “Ritonõpo maro oturutohme exĩko nase sero,” me tymerose repe. Yrome imaro oturutoh tyorõmãko matose, imehnõ tinerũ ematonanohtohme oya xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>14</sup> Morarame tonurãkara toytose Jezu a moro taka, jaxiry osetokye exiketõ maro. Mame tukurãkase ropa toto Jezu a."
<p><sup>15</sup> Mame tohne toehse Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõ maro. Kurãkõkara kurãkaryke ropa Jezu a tohne toehse toto. Poetohti omiry etaryke roropa tyya xine tohne toehse toto, ynara karyke poetohti a, “Kure nymyry Tawi parỹpyry mana,” karyke toto a. Morara kary etaryke tyya xine tohne toehse toto Moeze omihpyry poko amorepatõkomo, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ maro.<p/>"
<p><sup>16</sup> Morara exiryke ynara tykase toh Jezu a,<p/>—Moxiã omiry onetara hmahno? tykase toto Jezu a.<p/>—Ỹ, etãko ase, tykase Jezu eya xine. —Ritonõpo omiry onysekeremara ro hmatohu sero poko? Ynara ãko Ritonõpo omiry, “Poetohti tamorepase ya, enurusenãkõ maro, ‘Kure mase,’ katohme toto a ya. Zae roropa mã toto,” ãko Ritonõpo omiry.<p/>"
<p><sup>17</sup> Morarame turumekase ropa toto Jezu a. Morotoino toytose ynororo pata poe, Petania pona ropa. Moroto toiro kynẽmehne.<p/>"
<p><sup>18</sup> Yrokokoro pakeimo toytory ropa ahtao Jerusarẽ pona ropa tomitapãse kynexine."
<p><sup>19</sup> Mame otyro zoko tonese osema ehpio. Yrome toytose tahtao eponaro, epery onenepyra tokurehse. Zary rokẽ tonese. Morara exiryke ynara tykase Jezu,<p/>—Jũme eperytara ropa mase, tykase. Mame morara tykase Jezu exiryke otyro zoko taremãse axiny.<p/>"
<p><sup>20</sup> Moro eneryke tyya xine Jezu poetory tõ tõsenuruhkase.<p/>—To! Otãto otyro zoko axĩ taremãse? tykase toto.<p/>"
<p><sup>21</sup> Ynara tykase Jezu eya xine.<p/>—Etatoko pahne, jenetuputyryhtao yronymyryme oya xine ynyrihpyry panõ rĩko roropa matose. “Nary rokene,” kara awahtao xine roropa, ynyrihpyry motye tyrĩko roropa matose. Ypy a ynara karyhtao oya xine, “Onuhko, tuna konõto kuaka oepukatohme,” karyhtao oya xine, moro kuaka epukãko mana."
<p><sup>22</sup> Jenetuputyryhtao oya xine, onekaropohpyrykõ ekarõko Ritonõpo mã oya xine, õtururukohtao imaro, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>23</sup> Morarame Jezu toytose ropa Ritonõpo maro oturutoh taka. Mame imehnõ amoreparyhtao eya Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ toytose eya, juteu tamuxiry tõ maro. Ynara tykase toto,<p/>—Onoky omi poe senohne rĩko mahno? tykase toto tõturupose.<p/>"
<p><sup>24</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Ywy roropa oturupõko ase oya xine. Jezukuruhtao oya xine ywy roropa ourutorỹko ase senohne rihpõ poko."
<p><sup>25</sup> Onoky omi poe ahno tõpurihkase João a? Ritonõpo omi poe, ahno omi poe? Kuezuhtoko, tykase Jezu eya xine.<p/>Mame tõsezusezuhse rokẽ toto, oxime rokene.<p/>—Otara ãko sytatou? “Ritonõpo poe,” karyhtao kyya xine ynara kuezuhtorỹko mana, “Oty katoh João omiry onenetupuhpyra matohu?” ãko kyya xine mana otarãme."
<p><sup>26</sup> Yrome, “Ahno omi poe rokene,” karyhtao kyya xine, imoihmãkõ kyzehno xine exĩko mã toto. Urutõme Ritonõpo poe João tonetupuhse eya xine exiryke, tykase toto oxime rokene.<p/>"
<p><sup>27</sup> Morara exiryke ynara tykase toto Jezu a,<p/>—Zuaro pyra ynanase, tykase toto.<p/>Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Morara ahtao ywy roropa jenehpohpõ onekaropyra ase oya xine, tykase.<p/>"
<p><sup>28</sup> —Etatoko pahne. Orutua kynexine tumũkue asakoro. Mame ynara tykase ynororo tumũkuru a, osemazuhme aenuruhpyry a, “Aimo erohta tupito poko,” tykase.<p/>"
<p><sup>29</sup> —“Arypyra, akĩme ase. Jytory se pyra ase,” tykase ynororo aporo.<p/>—Moromeĩpo tõsenetupuhse ropa ynororo. Tupito pona toytose rahkene erohse."
<p><sup>30</sup> Morarame zakorony a toytose roropa jũkomo. Morararo tykase ropa ynororo eya, “Ỹ, ytõko ase papa,” tykase imũkuru eya repe. Yrome ytopyra tokurehse ynororo."
<p><sup>31</sup> Morara ahtao onoky tumy omipona kynexine? tykase Jezu eya xine.<p/>—Mokyro osemazuhme aenuruhpyry, tykase toto.<p/>—Ỹ, tykase Jezu. —Etatoko pahne, iirypyrymãkõ omõnõko mã toto Ritonõpo esaka, kowenu tinerũ poko erohketomo, orutua kõ poko aehtyã roropa. Tosẽkõme Ritonõpo enetuputyryke tyya xine omõnõko mã toto, tyyrypyrykõ turumekase exiryke roropa tyya xine. Yrome amarokõ otarãme etyhpyryme omõnõko matose enetuputyryhtao oya xine. Otarãme omõpyra matose ekurehnõko onenetupuhpyra oexirykõke."
<p><sup>32</sup> Ynara exiryke, João ahno ẽpurihkane toytose oya xine repe, ãmorepase xine, Ritonõpo omipona oehtohkõme repe. Yrome aomiry zae exiry onenetupuhpyra mexiatose. Mokaro a rokẽ iirypyryme aehtyamo a rokẽ tonetupuhse ywy. Ritonõpo omipona toehse mã toto. Mame mokaro tonese oya xine repe. Yrome oorypyrykõ onurumekara mexiatose. João omiry omipona pyra mexiatose, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>33</sup> —Ẽ imepỹ poko ropa, Ritonõpo enetupuhtohme, tykase Jezu. —Orutua kynexine tupito esemy. Mame uwa zoko tarykase eya tuhke. Apuru tyrise roropa eya tutupi zomye. Mame eutary tahkase eya uwa eukuru euhkatohme. Tapyi tyrise roropa eya kaetoko exikety. Mame axĩtao rokẽ tutupi tokarose imehnomo a tineru rokẽ apoitohme tyya imepỹ pona toytotohme roropa."
<p><sup>34</sup> Morarame uwa eperytatohpo toehse ahtao typoetory imehnõ taropose eya tutupi erase tomo a, epery zokonaka apoitohme toto a."
<p><sup>35</sup> Yrome mokaro tapoise tupito erase tomo a. Toiro typipohse eya xine itamurume. Toiro totapase eya xine. Imepỹ pona topu tomase roropa eya xine."
<p><sup>36</sup> Mame typoetory imehnõ taropose ropa eya tuhkehxo. Yrome mokaro tyyryhmase roropa tupito erase tomo a."
<p><sup>37</sup> Mame etyhpyryme tumũkuru taropose eya rahkene. “Umũkuru zuno toh exĩko mana umũkurume aexiryke,” tykase ynororo repe."
<p><sup>38</sup> Yrome imũkuru tonese tyya xine ahtao ynara tykase tupito erase tõ oseya rokene, “Tupito esẽ mũkuru mosero. Setapatone. Mame tupito esẽme exĩko sytatose,” tykase toto.<p/>"
<p><sup>39</sup> —Morara exiryke imũkuru tapoise eya xine. Mame tarose tyya xine ahtao tupito poe totapase eya xine rahkene.<p/>"
<p><sup>40</sup> —Morarame tupito esẽ tooehse ropa ahtao, otara ãko hna mokaro a, tupito erase tomo a? tykase, Jezu a tõturupose eya xine.<p/>"
<p><sup>41</sup> —Mokaro xityã etapãko sãtã mana, tykase toto. —Morarame tutupi ekarõko imehnomo a mana kurãkomo a, tutupi eraseme toto ehtohme. Zae uwa epery apiakãko mã toto toperytase ahtao, tykase toto.<p/>"
<p><sup>42</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Ritonõpo omiry onysekeremara ro matou? Ynara tymerose mana,<br/><p>“Tapyi risẽ sã mokyro mana,</p><p>tapyi rinanõ nurumekahpyry samo.<br/>‘Popyra sero nase,’ tykase toh repe.<br/><p>Yrome tapyi nikapuru apoihtyme toehse</p><p>kure exiryke, tũpore,<br/>jamihme tapyi ehtohme.<br/><p>Morara tyrise Kuesẽkomo a.</p><p>Morara exiryke kure mana.<br/>Kyzamaro xine mana,”<CL>me tymerose Ritonõpo omiryme.<p/>"
<p><sup>43</sup> —Ynara kary se roropa ase oya xine, tõmipona orirykõ se Ritonõpo kynexine repe. Yrome aomipona pyra oexirykõke tynekarohpyry oya xine puxihkãko ropa mana imehnomo a ekarotohme ropa. Mame mokaro zae exĩko mã toto, Ritonõpo omipona exĩko."
<p><sup>44</sup> Ritonõpo nymenekahpyryme ase. Yzehno awahtao xine etuarimãko matose topu pona aepukahpyry samo. Yrome ozehno xine jahtao popyrahxo oya xine mana ipunaka. Etuarimakehpyra exĩko matose. Topu konõto nutũmahpyry sã roropa matose exĩko, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>45</sup> Morarame typoko xine Jezu otururu tonetupuhse parixeu tomo a, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ maro."
<p><sup>46</sup> Morara exiryke Jezu apoipory se toh kynexine soutatu tomo a. Yrome imoihmãkõ zuno toexirykõke anapoipyra tokurehse toto urutõme Jezu ekaroryke imoihmãkomo a.<p/>"
<h4>22</h4>
<p><sup>1</sup> Mame enetupuhtohke toto amorepane ropa Jezu."
<p><sup>2</sup> Ynara tykase ynororo,<p/>—Ritonõpo enetuputyry oesẽkõme ynara sã mana. Pata konõto esẽ sã mana. Mame otuhtoh konõto tyrise eya tumũkuru erẽnatohme."
<p><sup>3</sup> Mame typoetory tõ taropose eya imehnõ eahmatohme toto a, otuhtoh konõto pona toto oehtohme. Yrome otuhtoh konõto pona toytorykõ se pyra toehse toto."
<p><sup>4</sup> Morara exiryke imehnõ typoetory tõ taropose ropa eya toto eahmatohme ropa, “Ynara kaxitatoko eya xine, ‘Otuhtoh konõto esẽ oeraximatorỹko rokẽ mana. Pui konõto totapase eya, pui poenõ maro. Tõsẽ itamurume nae mana. Morara exiryke ehmaropa. Imũkuru erẽnary enetokose,’ kaxitoko” tykase typoetory tomo a ynororo. Mame toytose toh rahkene toto eahmase ropa repe.<p/>"
<p><sup>5</sup> —Yrome mokaro eahmatyã tuenikaro rokẽ toh kynexine. Toerohtoh poko rokẽ torẽtyke toh kynexine. Toiro tutupi pona toytose. Imepỹ osepekahtoh taka toytose."
<p><sup>6</sup> Imehnomo a ipoetory tapoise. Typipohse eya xine. Totapase roropa toto eya xine."
<p><sup>7</sup> Morara exiryke pata konõto esẽ toto zehno toehse. Soutatu tõ taropose eya typoetory tõ mỹpotohme, toto etapahpõkõ etapatohme, toto esary zahkapotohme roropa."
<p><sup>8</sup> Morarame typoetory tykohmase ropa tyya, “Emero tõtyhkase tõsẽ tõkehko. Yrome otuhketõ pyra rokẽ nase. Mokaro yneahmatyã popyra rokẽ mã toto."
<p><sup>9</sup> Morara exiryke ytotoko osema taka. Emero rokẽ imehnõ eahmatatoko xiaro toto oehtohme otuhtoh konõto pona,” tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>10</sup> —Morara exiryke toytose toto osema konõto taka. Mame emero tonehse eya xine, kurãkomo, ajoajohpe exiketomo emero rokene. Tapyi konõto typehse ahno ke."
<p><sup>11</sup> Mame pata konõto esẽ toytose tytapyĩ konõto taka tyneahmatyã enese. Mame moro tao toiro orutua tonese eya tupoke kurã ke pyra, erẽnatoh ke tupoke pyra."
<p><sup>12</sup> Mokyro eneryke tyya ynara tykase eya, “Jepe otãto moehno xiaro kurã ke pyra tupoke?” tykase ynororo tõturupose tuisa konõto. Yrome onezuhpyra tokurehse ynororo."
<p><sup>13</sup> Mame ynara tykase tuisa konõto typoetory tomo a, “Mose imyhtoko emary poko ipupuru poko, enara. Mame ematoko jarãnaka, xinukutumã aka. Tykohmãse rahkene. Moroto xitãko mana, kui kui ãko roropa mana,” tykase pata konõto esemy.<p/>"
<p><sup>14</sup> Ynara tykase Jezu etyhpyryme,<p/>—Tuhke toahmase toh mana, Ritonõpo poetoryme toto ehtohme repe. Yrome tuhke hkopyra tymenekase mana Ritonõpo a, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>15</sup> Morarame parixeu tõ toytose oximõme rokẽ tõturutohkõme. Jezu a tõturuporykõ se toh kynexine iporemãkapotohme tyya xine, ihxirotohme repe."
<p><sup>16</sup> Mame typoetory tõ taropose eya xine Jezu a, Erote epe tõ maro. Ynara tykase toto Jezu a,<p/>—Zae rokẽ yna amorepãko mase. Awaro ynanase. Ritonõpo omiry poko yna amorepãko mase. Torẽtyke pyra roropa mase opoko. Okerekeremaryhtao imehnomo a oty kara mase. Oenery poko roropa imehnomo a oty kara mase."
<p><sup>17</sup> Morara exiryke yna zuruko õsenetupuhtoh poko. Ritonõpo omiry tyoro mana. Romano kowenu omiry tyoro roropa mana. Morara exiryke ynatinerũ ekaroryhtao romano kowenu tinerũme Ritonõpo omipona ro ynanah? tykase toto tõturupose.<p/>"
<p><sup>18</sup> Moro ke Jezu poremãkapory se toh kynexine. Yrome ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Ajohpe matose. Oty katoh yporemãkapory se hmatohu?"
<p><sup>19</sup> Romano kowenu epehmatoh enehko ya tineru pitiko, tykase.<p/>Mame tineru tarose eya xine ahtao Jezu a,"
<p><sup>20</sup> ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Onoky ekuhsẽ roropa mosehro? Onoky esety roropa mosehro? tykase tõturupose eya xine.<p/>—Seza mosero, romano tõ esemy, tykase toto.<p/>"
<p><sup>21</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Morara ahtao Seza kyryry ekarotoko eya. Yrome Ritonõpo kyryry ekarotoko Ritonõpo a, tykase.<p/>"
<p><sup>22</sup> Mame morara kary etaryke tyya xine toemynyhmase toto. Mame Jezu turumekase ropa eya xine. Toytose ropa toto.<p/>"
<p><sup>23</sup> Morarame moro ẽmepyryae ro satuseu tõ toytose Jezu a. Satuseu tõ mokaro aorihtyã ẽsemamyry ropa poko onenetupuhpynomo. Ynara tykase toto Jezu a,<p/>"
<p><sup>24</sup> —Moeze namorepatopõpyry ynara ãko mana, “Orutua toorihse ahtao typoenõke pyra ahtao, ah zakorõnỹpyry ipytỹpyry apoino typytyme, imũkuatohme aorihtyã mũkurume,” tykase Moeze nymerohpyry."
<p><sup>25</sup> Mame orutua kynexine takorõke 6me. Atapona 7me toh kynexine. Mame osemazuhme aenuruhpyry typytase. Yrome tumũkue pyra ro tahtao toorihse ynororo. Mame ipytỹpyry tapoise ropa zakoronỹpyry a, tamuximehxo exikety a."
<p><sup>26</sup> Yrome morararo tumũkue pyra ro tahtao toorihse mokyro. Morararo ĩkaponato. Morararo emero porehme, atapona 7me."
<p><sup>27</sup> Mame etyhpyryme nohpo toorihse roropa."
<p><sup>28</sup> Morara exiryke ẽsemãkatohpo onoky pytyme exĩko mokyro nae, 7mãkõ pytỹpyryme toehse aexiryke? tykase toto tõturupose.<p/>"
<p><sup>29</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Azahkuru matose Ritonõpo nymeropohpyry waro pyra oexirykõke, ijamitunuru waro pyra roropa oexirykõke."
<p><sup>30</sup> Aorihtyã tõsemãkapose ropa ahtao Ritonõpo nenyohtyã sã exĩko mã toto. Orutua kõ nohpo tõ maro pytara mã toto. Niotara roropa mã toto."
<p><sup>31</sup> Mame aorihtyã ẽsemãkapory ropa poko Ritonõpo omiry onysekeremara ro matou? Ynara tykase Ritonõpo,"
<p><sup>32</sup> “Ywy ase Aparão esemy, Izake esẽ roropa, Jako esemy enara,” tykase. “Aparão tõ esemỹpyryme ase,” kara kynexine ynororo. Oty katohme? Ynara exiryke, imeĩpo toto ekepyry ẽsemãnõko ropa mana. Seromaroro zuzenukõ Ritonõpo maro mana. Isene exiketõ esẽme Ritonõpo mana. Aorihtyã ekepyã esẽme rokẽ pyra mana, tykase Jezu satuseu tomo a.<p/>"
<p><sup>33</sup> Mame Jezu omiry etaryke tyya xine tõsenuruhkase imoihmãkomo, tuaro Jezu exiryke.<p/>"
<p><sup>34</sup> Morara kary etaryke tyya xine satuseu tõ tymynyhpãse. Moro poko totase ahtao parixeu tomo a, tõximõse ropa toto Jezu maro."
<p><sup>35</sup> Toiro parixeu Moeze omihpyry poko imehnõ amorepaneme kynexine. Jezu poremãkapory se kynexine. Morara exiryke tupimã poko tõturupose eya."
<p><sup>36</sup> Ynara tykase Jezu a,<p/>—Ritonõpo nymeropohpyry Moeze a tuhke mana. Yrome toiro moro kurehxo ahtao oty kurehxo inymeropohpyry omipona kuehtohkõme? tykase parixeu tõturupose Jezu a.<p/>"
<p><sup>37</sup> Ynara tykase Jezu eya,<p/>—Ritonõpo oesẽkõme mana. Morara exiryke ipyno ehtoko yronymyryme. Ise ehtoko okurohtao xine, oorikyrykõ ponãmero. Kure rokẽ tyritoko õsenetupuhtohkõae. Oemynyhmarykohtao ro ipyno ehtoko."
<p><sup>38</sup> Morara awahtao xine kure matose Ritonõpo a."
<p><sup>39</sup> Mame zakorõ isã roropa mana. Ynara ãko, “Imehnõ pyno ehtoko, osepyno oexirykõ samo,” ãko."
<p><sup>40</sup> Asakororo moro omipona awahtao xine, Moeze omihpyry omipona matose ipunaka. Urutõkõ omihpyry omipona roropa matose, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>41</sup> Morarame parixeu tõ tõximõse ahtao ynara tykase Jezu eya xine,<p/>"
<p><sup>42</sup> —Otara ãko matou Ritonõpo nymenekahpyry poko? Onoky parỹpyryme nae? tykase ynororo tõturupose eya xine.<p/>—Tawi parỹpyryme mana, tykase toto.<p/>"
<p><sup>43</sup> Ynara tykase Jezu,<p/>—Tawi parỹpyryme ynororo ahtao oty katohme, “Jesemy,” tykase Tawi ipoko Ritonõpo zuzenu poe? Ynara tykase Tawi pake,"
<p><sup>44</sup> “Ritonõpo tõturuse jesẽ maro. ‘Oporohko seino japotunuru wino. Ozehno exiketõ rĩko ase opoetorytõme,’ tykase Ritonõpo.” Morara tymerose Tawi a."
<p><sup>45</sup> Naeroro Tawi a tosẽme mokyro tokarose ahtao otãto Tawi parỹpyryme roropa ynororo nae Ritonõpo nymenekahpyry? tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>46</sup> Yrome Jezu ezukuru waro pyra toh kynexine emero porehme. Morara exiryke tõturuporykõ se pyra toehse toto.<p/>"
<h4>23</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame Jezu tõturuse imoihmãkõ netaryme typoetory tõ netaryme roropa."
<p><sup>2</sup> Ynara tykase ynororo,<p/>—Moeze omihpyry poko ãmorepatõkõ mokaro repe, parixeu tõ roropa. Ritonõpo omiry poko ãmorepatorỹko toh mã repe."
<p><sup>3</sup> Morara exiryke toto omiry omipona ehtoko. Ãmorepatopõpyrykõ roropa omipona ehtoko. Yrome toto nyrihpyry onypoenohpyra ehtoko, aomirykõ sã pyra inyrirykõ exiryke."
<p><sup>4</sup> Imehnõ tuarimapõko mã toto yronymyryme. Yrome toto anakorehmara mã toto ipunaka."
<p><sup>5</sup> Kure sã osenepõko toh mã repe. Ritonõpo omiry aroarõko mã toto imehnõ neneryme kure toexirykõ enetohme imehnomo a repe. Upo kurã ke, otupohtõko roropa mã toto kure toexirykõ enetupuhtohme roropa imehnomo a repe."
<p><sup>6</sup> Tamuximehxo exiketõ esaka porohnõko mã toto oximõme toehse toto ahtao otuhtoh konõto pona. Epehtoh kurã se rokẽ mã toto tapõkõme Ritonõpo maro oturutoh tao."
<p><sup>7</sup> Ynara kary etary se roropa mã toto, “Moehno tuisa? Amorepatõ mase. Imehxo exikety mase imehnõ motye,” kary etary se mã toto osepekahtoh tao, ahno imoity htao, enara."
<p><sup>8</sup> Yrome, “Amorepatõme mase,” kamexipopyra ehtoko imehnomo a. Atakorõmãkõ sã rokẽ matose. Toiro rokẽ ãmorepanekõ nymyry mana, Ritonõpo."
<p><sup>9</sup> Naeroro sero nono po imehnõ onyripyra omykõme ehtoko roropa. Toiro rokẽ omykõme nymyry mana, Papa kapuaono."
<p><sup>10</sup> Tuisame pyra ehtoko roropa, toiro otuisarykõme nymyry aexiryke, Ritonõpo nymenekahpyry."
<p><sup>11</sup> Tuisame se awahtao xine imehnõ poetoryme sã ehtoko. Imehnõ akorehmatoko."
<p><sup>12</sup> Tuisamehxo orirykohtao imehnõ poetoryme sã oritorỹko ropa Ritonõpo mana. Yrome imehnõ akorehmaneme awahtao xine tuisamehxo oritorỹko Ritonõpo mana, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>13</sup> Ynara tykase Jezu parixeu tomo a, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananomo a roropa,<p/>—Jetuhxo exĩko oya xine mana kurãkõ apiakaryhtao Ritonõpo a. Ajohpe oexirykõke jetuhxo awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Ritonõpo esary apurũko sã matose. Imehnõ amoreparyhtao oya xine tyoro sã toto amorepãko matose onenetupuhpyra toto ehtohme. Õmomyrykõ se pyra matose Ritonõpo esaka. Mame imehnõ Ritonõpo enetuputyry se toto ahtao toto akorekehkãko matose Ritonõpo onenetupuhpyra toto ehtohme tosẽkõme.<p/>"
<p><sup>14</sup> (—Morara exiryke jetuhxo exĩko oya xine mana. Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõme matose. Parixeu tõme matose roropa. Yrome ajohpe rokẽ matose. Pytỹpo tõ enekunohnõko matose toto mõkomory ematonanohtohme oya xine, itapyĩkõ apoitohme roropa oya xine. Mame imehnõ netaryme oturũko matose itamurume Ritonõpo a samo. Morara exiryke awãnohtorỹko Ritonõpo mana itamurumehxo.)<p/>"
<p><sup>15</sup> —Parixeume matose. Imehnõ amorepananõme roropa matose Moeze omihpyry poko. Yrome oya xine jetuhxo exĩko mana ipunaka ajohpe oexirykõke. Tuna konõto akuohnõko matose. Pata tamuru poro roropa ytoytõko matose imepỹ tyorõmatohme oya xine asã xine aehtohme. Mame tõtyhkase awahtao xine mokyro amorepary poko omotye xine exĩko mana orẽpyra tyyrypyry poko. Mokyro emãko roropa Ritonõpo mana apotoimo htaka asã xine.<p/>"
<p><sup>16</sup> —Jetuhxo oya xine exĩko mana. Imehnõ amorepaneme osekarõko matose. Otãto imehnõ amorepaneme osekarõko matou kure ehtoh waro pyra awahtao xine? Imehnõ amorepãko matose ajoajohpe toto ehtohme. Ynara ãko matose imehnõ amorepãko, “Ritonõpo maro oturutoh poko õtururukohtao ajohpe pyra oekarotohkõme repe, oty kara ajohpe toehse awahtao xine. Iirypyryme pyra matose. Yrome uuru risẽ poko õtururukohtao ajohpe pyra oekarotohkõme Ritonõpo maro oturutoh tao exikety poko õtururukohtao, morara ahtao ajohpe pyra ehtoko ipunaka iirypyryme pyra oehtohkõme,” ãko matose imehnõ amorepãko."
<p><sup>17</sup> Azahkuru matose morara karyhtao oya xine. Oty kurehxo Ritonõpo a? Uuru risemy? Tymaro oturutopo? Ritonõpo poe asakororo kure Ritonõpo kyryryme exiryke."
<p><sup>18</sup> Ynara ãko roropa matose imehnõ amorepãko azahkuru, “Tokarosẽ zahkatoh apõ poko õtururukohtao ajohpe pyra oehtohkõme repe oty kara ajohpe toehse awahtao xine. Iirypyryme pyra matose. Yrome tyahkasẽ poko õtururukohtao ajohpe pyra oekarotohkõme, ajohpe pyra ehtoko ipunaka iirypyryme oexirykõino,” ãko matose repe imehnõ amorepãko."
<p><sup>19</sup> Azahkuru rokẽ matose morara karyhtao oya xine. Oty kurehxo nae Ritonõpo a? Onekarorykõ zahkatoh apony, onyahkarykomo? Onekarorykõ riryhtao oya xine jahkatoh pona kure exĩko mana Ritonõpo a. Morara exiryke asakororo kure mana."
<p><sup>20</sup> Naeroro onekarorykõ zahkatoh apõ poko õtururukohtao onyahkarykõ poko roropa oturũko matose."
<p><sup>21</sup> Morararo Ritonõpo maro oturutoh poko õtururukohtao Ritonõpo poko oturũko roropa matose moro tao Ritonõpo exiryke."
<p><sup>22</sup> Morararo kapu poko õtururukohtao Ritonõpo porohtoh poko oturũko matose Ritonõpo esaryme kapu exiryke. Ritonõpo poko roropa oturũko matose, moroto Ritonõpo exiryke.<p/>"
<p><sup>23</sup> —Jetuhxo exĩko mã oya xine parixeu tomo, Moeze omihpyry poko amorepatõkomo imehnõ tonekunohse oya xine exiryke. Aixi nae awahtao xine omame porehme, toiro ekarõko matose Ritonõpo a, otyro tõkehko, omõkomorykõ roropa. Moro poko zae matose repe, yrome ãmorepatopõpyrykõ poko Ritonõpo omiry poko, moro omipona pyra matose. Zae ehtoh poko ehtoko. Imehnõ pyno ehtoko. Kure rokẽ ehtoko. Ritonõpo omipona ehtoko. Morara awahtao xine kure matose Ritonõpo a. Morara awahtao xine omõkomorykõ zokonaka ekarory kure roropa mana eya."
<p><sup>24</sup> Azahkuru rokẽ imehnõ amorepananõme matose. Tuna ẽne sã matose. Xikuromã pisarara ahpĩko mana. Erere pisarara anỹnõko roropa mana, xikuromã pitiko onẽpyra toehtohme repe. Yrome xikuromã konõto tuna kuao ahtao oty kara ynororo, ẽnõko rokẽ mana xikuromã konõto maro. Mokyro sã matose. Azamaro pyra imehnõ ehtoh poko torẽtyke matose. Yrome oorypyrykõ konõto poko oty kara matose.<p/>"
<p><sup>25</sup> —Jetunety ke itamurume awãnohtorỹko Ritonõpo mana. Imehnõ amorepaneme matose repe Moeze omihpyry poko. Parixeume roropa matose. Yrome ajohpe rokẽ matose. Eukuru ẽtoh kurikane sã matose paratu tõkehko. Apoitoh rokẽ kurikãko mã ynororo, jarao rokene. Yrome zao onukurikara mana. Mokyro sã matose. Okurohtao xine pehme matose oorypyrykõ ke, onematonanohtyãkõ ke, imehnõ poko openetatohkõ ke, enara."
<p><sup>26</sup> Tuaro pyra matose parixeu tomo. Oorypyrykõ rumekaryhtao oya xine okorokatohkõme Ritonõpo a, kure oritorỹko ropa Ritonõpo mana okurohtao xine. Mame kure exĩko matose iirypyryme pyra.<p/>"
<p><sup>27</sup> —Itamurumehxo awãnohtorỹko Ritonõpo mana, parixeu tomo, Moeze omihpyry poko amorepatõkõ roropa, ajohpe oexirykõke. Tonohse aorihtyã ekepyry ẽ ahtao karimutumã ke kure sã exĩko repe. Moro sã matose ajohpe oexirykõke. Kure oenetorỹko imehnõ mã repe. Yrome okurohtao xine aorikyhpyry tõ zonẽtyã sã matose. Nuriame matose oorypyrykõke."
<p><sup>28</sup> Morara awahtao xine kure oekarotorỹko imehnõ mã repe. Yrome okurohtao xine iirypyryme matose ajoajohpe oexirykõke.<p/>"
<p><sup>29</sup> —Jetuhxo exikety ke awãnohtorỹko Ritonõpo mana Moeze omihpyry poko amorepatõkomo, parixeu tõ roropa, ajohpe oexirykõke. Otonẽtoh kurã rĩko matose, Ritonõpo poe urutõkõ zonẽtohme. Kurãkõ ekepyry esary rĩko roropa matose. Kurã ke otonẽtoh zonohnõko matose kurãkõ poko wenikehpyra oehtohkõme repe."
<p><sup>30</sup> Ynara ãko roropa matose, “Pake yna tamuru ehtopõpyry sã pyra ynanase. Ritonõpo poe urutõkõ onetapara ynanase ynatamuru sã pyra,” ãko matose repe."
<p><sup>31</sup> Atamurukõ rypyry poko zuaro matose. Eya xine urutõkõ etapatopõpyry waro matose. Yrome toto pakõme matose."
<p><sup>32</sup> Toto sã roropa matose, oorypyrykõ poko rokẽ oexirykõke."
<p><sup>33</sup> Okoi sã matose, orihmatõkõ samo. Oeparykõ se exĩko matose repe awãnohtohkõ kurũke. Yrome ãpiakatorỹko Ritonõpo mana apotoimo htaka oemapotohkõme."
<p><sup>34</sup> Mame etatoko pahne, urutõkõ aropõko ase oya xine, tuaro exiketomo, ãmorepanekomo. Mame toitoine toto etapãko matose. Imehnõ exixihmapõko matose wewe pokona. Toitoine toto pipohnõko matose õximõtohkõ tao. Imehnõ aroaropõko roropa matose apatarykõ poe."
<p><sup>35</sup> Morara exiryke awãnohtorỹko Ritonõpo mana kurãkõ etapatamitume oya xine, emero porehme, Apeu etapatopõpyry poe Zakaria etapatopõpyry pona. Mokyro Parakia mũkuru kynexine. Mokyro totapase oya xine Ritonõpo maro oturutoh myhto, onekarorykõ zahkatoh apõ wino."
<p><sup>36</sup> Etatoko pahne, mokaro etapatamitume sã awãnohtorỹko Ritonõpo mana.<p/>"
<p><sup>37</sup> —Jerusarẽpõkomo, urutõkõ Ritonõpo poe etapananõme matose. Topu emananõme matose Ritonõpo naropotyã pona oya xine. Tuhke rokẽ oeahmarykõ se exiase repe. Oewomarykõ se roropa exiase repe kuratiri nohpory a typoenõ ewomary samo taporiry zopikoxi. Yrome yse pyra mexiatose."
<p><sup>38</sup> Naeroro Ritonõpo maro oturutoh tytaõke pyra exĩko mana apatarykõ po. Patãpome exĩko oesarykõ mana."
<p><sup>39</sup> Etatoko pahne, taroino jenepyra ropa matose. Imeĩpo jenẽko ropa matose. Ynara karyhtao oya xine, “Kure mose nase. Ritonõpo poe oehketyme ynororo,” karyhtao ypoko oya xine, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<h4>24</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame Jezu toytose ropa ahtao Ritonõpo maro oturutoh tae ynara tykase ipoetory tõ eya,<p/>—Eneko ke Jezu, sero tapyi Ritonõpo maro oturutoh topu risẽ kurano, tykase toto.<p/>"
<p><sup>2</sup> —Ỹ, repe, tykase Jezu. —Etatoko pahne, senohne topu risẽ etohtohkãko mana, emero porehme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>3</sup> Morarame ypy pona toytose toto, Oriwera pona. Morotona typorohse Jezu. Mame oximõme rokẽ tahtao xine ynara tykase ipoetory tõ eya,<p/>—Yna zuruko Jezu, otara ahtao morohne epahnõko nae? Otara ooepyry ropa enetupuhnõko roropa ynanah? Kurãkõ apiakatoh enetupuhtohme roropa yna a? tykase toto tõturupose.<p/>"
<p><sup>4</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Tomeseke ehtoko osenekunohpopyra oehtohkõme."
<p><sup>5</sup> Ynara exiryke, tuhke ytõko oya xine mana. “Ywy ase Ritonõpo nymenekahpyry,” ãko mã imehnomo a toh repe. Tuhkãkõ enekunohnõko mã toto."
<p><sup>6</sup> Mame imehnõ atatapoiry poko etãko matose ameke hkopyra, amekehxo roropa. Yrome etatoko pahne, torẽtyke pyra ehtoko sero nono enahkary poko. Oty kara ehtoko. Ynara exĩko mana, atatapoĩko seropõkõ mana. Yrome sero nono onenahkapopyra ro Ritonõpo mana."
<p><sup>7</sup> Toiro patapõkõ mã imepỹ pata pona ytõko morotõkõ etapase. Tuisa konõto poetory tõ mã ytõko imepỹ tuisa poetory etapase roropa. Mame tomirykõke tuhke orihnõko mã toto tynahke pyra toexirykõke. Nono kywyhkywyh ãko mana tuhke pata tamuru punero."
<p><sup>8</sup> Morara toehse ahtao etuarimapitõko exino, poeto ẽ enurupitory samo.<p/>"
<p><sup>9</sup> —Mame ãpoitorỹko imehnõ mana oẽmapotohkõme ãpuruhpyry taka ypoetoryme oexirykõke. Oryhmatorỹko mã toto oetapatorỹko roropa mã toto. Tuhkãkõ ozehno xine exĩko mana, ypoetoryme oexirykõke, jomipona oexirykõke."
<p><sup>10</sup> Morara ahtao toetuarimarykõ kurũke tuhke jurumekãko mã toto. Tuhke roropa osewokãko mã toto. Tope tõ ewokãko mã toto. Tope tõ zehno exĩko roropa mã toto."
<p><sup>11</sup> Mame morara ahtao ajohpe urutõkõ tuhke exĩko mã toto. Imoihmãkõ enekunopyry se exĩko mã toto."
<p><sup>12</sup> Tuhkehxo tyyrypyrykõ poko exĩko mã toto, seropõkomo. Mame mokaro pokoino ypoetory tõ roropa penekehnõko mã toto ypoko. Yronymyryme hkopyra yse exĩko mã toto."
<p><sup>13</sup> Yrome ypoetory tõ jomipona toexirykõ poko penekehpyra tahtao xine, kurãkõ apiakatoh po toto pynanohnõko ase."
<p><sup>14</sup> Mame pata tõ poro jomiry kurã arõko ypoetory tõ mana. Imehnõ amorepãko mã toto Ritonõpo enetupuhtohme eya xine tosẽkõme. Emero pata tõ poro ytõko mã toto emero patapõkõ amorepase ypoko. Moromeĩpo kurãkõ apiakatoh exĩko mana.<p/>"
<p><sup>15</sup> —Pake Tanieu a tymerose iirypyrymãkõ nyrihpyry xihpyry poko. Mame Tanieu omihpyryae ro iirypyrymãkõ nyrihpyry xihpyry enẽko matose Ritonõpo esao. (Moro poko enetupuhtoko. Tuaro ehtoko.)"
<p><sup>16</sup> Jutea po awahtao xine morara aexiryhtao epatoko ypy tõ pona, orihpyra oehtohkõme."
<p><sup>17</sup> Atapyĩkõ mypatarãnao awahtao xine morara aexiryhtao omõkomorykõ poko pyra ehtoko. Topohme rokẽ mepatatose."
<p><sup>18</sup> Tupito po awahtao xine roropa mepatatose roropa. Upo enehse ytopyra ehtoko atapyĩkõ taka. Mepatatose rokẽ axiny."
<p><sup>19</sup> Morara aexiryhtao itamurumehxo etuarimãko matose nohpo tomo, poetoẽme awahtao xine, typoenõke pisarara awahtao xine roropa."
<p><sup>20</sup> Oturutoko Ritonõpo a konopome pyra ehtohme oeparykohtao. Oserematohae ro epãko matose."
<p><sup>21</sup> Ynara exiryke etuarimãko matose itamurume. Moro oetuarimatohkõ panõ onenepitopyra seropõkõ mana sero nono ritopõpyry poe ro. Moro oetuarimatohkõ panõ onenezomopyra roropa exĩko seropõkõ mana."
<p><sup>22</sup> Yrome Ritonõpo poe tuhke pyra ẽmehnõko matose oetuarimarykõ poko. Tuhke tõmehse awahtao xine oetuarimarykõ poko oenahtory roropa. Yrome tynymenekatyã pokoino tuhke hkopyra oẽmehkapotorỹko Ritonõpo mana otuarimanohpotohkõme.<p/>"
<p><sup>23</sup> —Morarame oya xine ynara karyhtao, “Enetoko ke, mokyro Ritonõpo nymenekahpyryme mana,” karyhtao imehnomo a oya xine ajohpe rokẽ toh mana morara karyhtao eya xine. Ynara karyhtao roropa ajohpe rokẽ toh mana, “Mokyro roropa ynororo,” karyhtao eya xine imepỹ poko ajohpe rokẽ mã toto."
<p><sup>24</sup> Tuhke ajohpãkõ oehnõko mana, Ritonõpo nymenekahpyryme osekarõko toh mã repe. Tuhke roropa Ritonõpo poe urutõkõme osekarõko toh mã repe. Ajoajohpe rokẽ toh mana. Jamihme sã osekarõko toh mã repe. Otarãme kurãkõkara kurãkãko ropa toh mã repe imehnõ enekunohtohme rokẽ tyya xine. Ritonõpo poetory enekunopyry se roropa toh mã repe."
<p><sup>25</sup> Etatoko pahne, seromaroro ourutorỹko ase morohne exipyra ahtao ro.<p/>"
<p><sup>26</sup> —Morarame ynara ãko imehnõ mã oya xine, “Enetatoko mokyro, ahno esao pyra mana. Ritonõpo nenehpohpyry mokyro,” ãko toh mã repe. Morotona ytopyra ehtoko. Mame ynara karyhtao roropa oya xine, “Enetoko ke, taro nase. Tõtonẽse rokene,” karyhtao oya xine ajohpe rokẽ toh mana."
<p><sup>27</sup> Kapu ae Ayhtohpyry oepyry ropa nenenehkane sã exĩko mana. Nenenehkane ahtao kapu zopikoko saereh ãko mana emero tonesẽme, xixi tũtatoh wino exikety sã xixi omõtoh pona. Moro saaro Kapu ae Ayhtohpyry oepyry ropa exĩko mana, emero ahno neneryme.<p/>"
<p><sup>28</sup> —Okyno ekepyry ahtao axĩ kurumu tõkehko ipokona porohnõko mana.<p/>"
<p><sup>29</sup> —Mame toetuarimakehse awahtao xine okynã pyra xixi ezehnõko mana. Nuno roropa saereh kara exĩko mana. Xirikuato ohpahnõko kapu poe kapuaõkõ esyryhmaryke tosae xine, jamihme exiketõ tosae xine esyryhmaryke."
<p><sup>30</sup> Morarame Kapu ae Ayhtohpyry oepyry ropa enẽko tarõkõ mana. Mame patapõkõ xitãko mana emero porehme. Kapu ae Ayhtohpyry oepyry ropa eneryke tyya xine xitãko mã toto. Oehnõko mana akuru htoko. Jamihme kuhse oehnõko ropa mana kapu ae. Emero motye tuisamehxo oehnõko ropa mana, emero esẽme toexiryke."
<p><sup>31</sup> Mame rue konõto etõko mana. Opore osetokety etõko mana. Mame tynenyohtyã aropõko Ritonõpo mana sero nono poro tynymenekatyã enehtohme tyya emero pata tõ poe.<p/>"
<p><sup>32</sup> —Mame wasasa tõkehko waro matose. Wasasa etaryhtao oya xine jeimamyry enetupuhnõko matose."
<p><sup>33</sup> Moro saaro oryhmatopõpyrykõ eneryhtao oya xine tuaro exĩko matose. Joepyry ropa okynã pyra exiry waro exĩko matose."
<p><sup>34</sup> Etatoko pahne, ynekarohpyry oya xine emero osenẽko mana. Mame morohne enenanõ toitoine orihpyra exĩko toh mana joepyry ropa ponãmero."
<p><sup>35</sup> Kapu enahnõko mana. Sero nono roropa enahnõko mã repe. Yrome jomiry jũme enahpỹme exĩko mana.<p/>"
<p><sup>36</sup> —Kapu ae jyhtory ropa waro pyra sero nonopõkõ mana. Ritonõpo nenyohtyã zuaro pyra roropa mana. Ywy roropa zuaro pyra ase. Papa kapuaõ rokẽ zuaro mana."
<p><sup>37</sup> Kapu ae jyhtory ropa Noe ehtopõpyry sã exĩko mana."
<p><sup>38</sup> Sero onynerymapopyra ro Ritonõpo ahtao tõtuhse sero nonopõkomo. Eukuru tõse eya xine. Typytase toto. Tyniotase roropa toto Noe omõtoh pona kanawa konõto aka."
<p><sup>39</sup> Zuaro pyra toto ahtao tuna tukumase. Tynerymapose toto emero porehme. Moro sã mã Kapu ae Ayhtohpyry oepyry ropa ahtao."
<p><sup>40</sup> Morara ahtao tupito poko erohnõko orutua kõ asakoro. Mame toiro rokẽ ytõko mana. Yrome imaronõpo moroto rokẽ oxinomõko mana."
<p><sup>41</sup> Nohpo tõ roropa erohnõko mã toto oximõme tonahsẽ riry poko. Toiro rokẽ ytõko mana. Yrome imaronõpo oxinomõko mana."
<p><sup>42</sup> Morara exiryke tuaro ehtoko. Oesẽkõ oepyry ropa waro pyra oexirykõke."
<p><sup>43</sup> Etatoko pahne, omato oepyry poko zuaro tapyi esẽ ahtao nyhpyra mana, tytapyĩ taka omõpyra omato ehtohme, tymõkomory onematonanohpyra roropa omato ehtohme."
<p><sup>44</sup> Morara exiryke mokyro sã ehtoko kokoro rokene. Tuaro pyra awahtao xine otarãme, “Seroae oehpyra mana,” ãko matose zuaro pyra oexirykõke. Morara ahtao otarãme Kapu ae Ayhtohpyry oehnõko ropa mã rahkene.<p/>"
<p><sup>45</sup> —Naeroro Ritonõpo poetoryme nymyry matou? Tuaro exiketyme matou? Etatoko pahne, tuisa konõto kynexine typoetoke exikety. Morarame imepỹ pona toytory se toexiryke typoetory toiro tyrise eya imehnõ eraseme. “Ypoetory otuhmanohponeme mase jesahpyo,” tykase ynororo eya."
<p><sup>46</sup> Morarame okynahtao oehnõko ropa mana typoetory tõ enese. Mame typoetory erase zae ahtao, tãkye exĩko mana tooehse ropa tahtao."
<p><sup>47</sup> Tãkye exĩko roropa erase mana. Mame jũme mokyro rĩko tymõkomory eraseme mana."
<p><sup>48</sup> Yrome ajoajohpe mokyro toehse ahtao tosẽ esahpyo, ynara ãko mã ynororo otarãme oseya rokene, “Otarãme jesẽ oehpyra ropa mana. Okynahxo ynororo,” ãko otarãme mã oseya rokene."
<p><sup>49</sup> Mame tosẽ poetory pipohnõko mana. Tope tõ maro rokẽ otuhnõko roropa mana. Eukuru ẽnõko etỹketõ maro."
<p><sup>50</sup> Mame mokyro esẽ oehnõko ropa mana ynara karyhtao ro eya, “Jesẽ seroae oehpyra mana,” karyhtao ro eya oehnõko mana. Tuaro pyra ynororo ahtao esẽ oehnõko mana."
<p><sup>51</sup> Mame tooehse tahtao typoetory kahpyry wãnohnõko mana. Jehno toexiryke iiryhmãko roropa mana. Imehnõ ajoajohpãkõ maro mokyro emãko mana. Moroto xitãko ynororo, kui kui ãko. Enara.<p/>"
<h4>25</h4>
<p><sup>1</sup> Ynara tykase Jezu,<p/>—Morarame kurãkõ apiakatoh po Kapu ae Ayhtohpyry oehnõko ropa mana. Mame ynara sã exĩko mana pytatoh sã exĩko mana. Pytatoh ke mana. Mame morotona sã nohpo tõ eahmãko, omame porehme oryximãkomo. Mame tynãparinãkõ apoĩko mã toto pytakety eraximatohme sã tyya xine."
<p><sup>2</sup> Mame 5mãkõ tuaro pyrahme sã mana. Imehnõ 5mãkõ tuaro mana."
<p><sup>3</sup> Mame mokaro tuaro pyra exiketõ tynãparinãkõ arõko sã mã toto. Yrome oriu anaropyra mã toto."
<p><sup>4</sup> Mame mokaro tuaro exiketõ tynãparinãkõ maro tynãparinãkõ aryry arõko sã mã toto ẽ ao pehme."
<p><sup>5</sup> Mame mokyro pytakety ohkynã sã mana oehpopyra. Morarame ohkynã toehse ahtao wetukene nohpo tõ exĩko mana. Nyhnõko mã toto.<p/>"
<p><sup>6</sup> —Morarame onoa toehse ahtao sekere kary etãko mã toto. “Mokyro erẽnakety oehnõko mana. Ehmaropa. Mokyro senetatose,” ãko sã mã toto.<p/>"
<p><sup>7</sup> —Axĩ pakãko ropa sã mã toto 10mãkomo. Mame tynãparinãkõ zukãko mã toto."
<p><sup>8</sup> Ynara ãko sã tuaro pyra exiketõ mana, “Oriu pitiko ekaroko yna a taryse pyra yna nãparina nase,” ãko sã mã toto.<p/>"
<p><sup>9</sup> —“Arypyra,” ãko tuaro exiketõ mana. “Oriu ekaroryhtao oya xine ipune pyra exĩko mana. Epekahtatoko osepekahtoh taka anãparinãkõ aryhtotohme,” ãko toh mã eya xine.<p/>"
<p><sup>10</sup> —Morara kary etaryke tyya xine ytõko mã toto 5mãkomo, tuaro pyra exiketomo, oriu epekahse repe. Mame erẽnakety oehnõko sã koko toto esahpyo mana. Morarame imaro ytõko toh mã tuaro exiketõ rokene, 5mãkõ rokene. Tapyi taka omõnõko mã toto erẽnatoh taka, otuhtoh konõto pona. Mame tapyi apurũko sã erẽnatoh aporesemyry mana.<p/>"
<p><sup>11</sup> —Mame okynahtao tuaro pyra exiketõ oehnõko roropa mã toh repe. “Ynanomõxi. Ynanomõxi,” ãko mã toto. Kohtãko toh mã repe.<p/>"
<p><sup>12</sup> —Yrome, “Awaro pyra ase,” ãko mã ynororo eya xine.<p/>"
<p><sup>13</sup> Mame ynara tykase Jezu eya xine etyhpyryme,<p/>—Morara exiryke tomeseke ehtoko, mokaro sã pyra oehtohkõme, tuaro pyra exiketõ sã pyra oehtohkõme. Emero tyritoko Kapu ae Ayhtohpyry oepyry ropa eraximaryme, aepyry ropa waro pyra oexirykõke, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>14</sup> Ynara tykase roropa ynororo,<p/>—Ynara sã exĩko Kapu ae Ayhtohpyry oepyry ropahtao mana. Orutua ehtopõpyry sã exĩko mana. Mame tytapyĩ tae toytory se toehse ynororo imepỹ pona. Morara exiryke typoetory tykohmase tyya tymõkomory eraseme toto ritohme."
<p><sup>15</sup> Mame emese kure exiketõ a tytinerũ 5 miriãome tokarose eya. Imepyny a 2 miriãome tokarose eya. Etyhpyrymano a toiro miriãome tokarose eya. Mame toytose ynororo rahkene."
<p><sup>16</sup> Mame mokyro 5 mirião apoihpõ toytose erohse tytinerũ poko, emãkapotohme. Okynahtao imepỹ 5 mirião tapoise ropa eya, 10 miriãome atapona."
<p><sup>17</sup> Morararo, asakoro mirião apoihpono. Tytinerũ tomãkapose eya, imepỹ asakoro mirião tapoise ropa eya."
<p><sup>18</sup> Yrome mokyro toiro mirião rokẽ apoihpõ toytose. Nono tahkase eya zonẽtohme. Mame tosẽ tinerũ tyrise eya moro aka. Tonẽse eya. Tukurãkase rokẽ eya.<p/>"
<p><sup>19</sup> —Morarame okynahtao esẽkõ tooehse ropa tytinerũ apoise ropa."
<p><sup>20</sup> Mame mokyro 5 mirião apoihpõ tooehse osemazuhme tytinerũ ekarose ropa tosemy a. Ynara tykase ynororo eya, “Eneko ke, 5 mirião mekaroase ya. Imepỹ 5 mirião apoiase ropa. Seny, otinerũ rahkene, 10 miriãome,” tykase.<p/>"
<p><sup>21</sup> —“Kure myriase rahkene. Ypoetory zae rokẽ exikety mase,” tykase esemy. “Zae mexiase ymõkomory poko pitiko rokẽ ahtao. Morara exiryke tuhkehxo ekarõko ase oya. Omõko jesaka. Tãkye exiko ymaro,” tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>22</sup> —Morarame ipoetory akorõ tooehse, asakoro mirião apoihpono. Mame ynara tykase ynororo tosemy a, “Asakoro mirião mekaroase ya. Eneko ke imepỹ asakoro mirião apoiase ropa, ipoko jerokuruke,” tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>23</sup> —Ynara tykase esemy, “Kure mase. Erohketyme nymyry mase. Zae mexiase ymõkomory poko, pitiko rokẽ ahtao. Morara exiryke tuhkehxo ekarõko ase oya. Omõko jesaka tãkye oehtohme ymaro,” tykase ynororo eya.<p/>"
<p><sup>24</sup> —Morarame ipoetory etyhpyrymã tooehse roropa, toiro mirião apoihpono. Ynara tykase ynororo tosemy a, “Tuisa, otinerũ ukurãkase ymotye kuhse tuaro oexiry waro jexiryke. Orẽpyra mase. Imehnõ narykatyã epery apoĩko mase, anarykara awahtao ro."
<p><sup>25</sup> Naeroro ouno jexiryke otinerũ ukurãkase nono aka. Seny, otinerunu,” tykase ynororo eya.<p/>"
<p><sup>26</sup> —“To! Popyra mase. Akĩme rokẽ mexiase,” tykase esẽ eya. “Imehnõ narykatyã epery apoiry se jexiry waro mexiase. Otyro puhturu anarykara jahtao imeĩpo epery apoiry ya waro roropa mexiase."
<p><sup>27</sup> Naeroro oty katohme ytinerũ onekaropyra mexiahse tineru poko erohketõ esemy a. Morara ahtao tomãse pohto ytinerũ exiry,” tykase ynororo typoetory a.<p/>Mame imehnomo a ynara tykase esemy,"
<p><sup>28</sup> “Mose wino ytinerũ apoitoko, ekarotohme ropa 10 mirião esemy a."
<p><sup>29</sup> Ynara exiryke, tykyryryke exiketomo a itamurumehxo ekarõko ase ykyryry poko toerohse exiryke, tuhkehxo tymõkomoke aehtohme. Yrome imepyny tymõkomoke pyra ahtao ewinoino ikyryry ipuxihkãko ropa ase erohpyra exiryke."
<p><sup>30</sup> Mose ypoetory otyme kure hnae? Ematoko jarãnaka, ikohmamyhpyry panõ aka. Moroto xitãko mana, kui kui ãko roropa mana,” tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>31</sup> —Mokyro sã Kapu ae Ayhtohpyry omipona pyra aexihpyry exĩko mana. Tuisa konõtome exĩko Kapu ae Ayhtohpyry mana. Ritonõpo nenyohtyã maro porohnõko mana typorohtoh pona."
<p><sup>32</sup> Mame ẽpataka oximõnõko seropõkõ emero porehme mana. Mame toto apiakãko mana kaneru tõ esemy a toky apiakary samo. Xia kaneru tomo, mya poti tomo. Mokaro apiakary sã typoetory apiakãko mana."
<p><sup>33</sup> Mame tapotunuru wino tynymenekatyã rĩko ynororo mana, typoetoryme nymyry toto exiryke, tymaro toto ehtohme. Yrome imehnõ typoozery wino tyrĩko mana typoetoryme pyra toto exiryke."
<p><sup>34</sup> Morarame ynara ãko mã typoetory tomo a, “Osehtoko. Kure matose. Papa nymenekatyãme matose. Osehtoko xiaro jesaka. Oesarykõme jesary tyrise ya moinoro, senohne ritopõpyry poe ro, nono ritopõpyry poe ro."
<p><sup>35</sup> Ynara exiryke, omise exiase. Mame tõsẽ mekaroatose ya. Tuna se exiase. Mame tuna mekaroatose ya jokurume. Katonõme exiase. Mame atapyĩkõ taka weahmatose."
<p><sup>36</sup> Tupoke pyra exiase. Mame upo mekaroatose ya jupõme. Kure pyra exiase. Mame ypyno mexiatose. Ãpuruhpyry tao exiase. Mame ãpuruhpyry taka mytoatose jenese ymaro oturuse,” ãko mã ynororo eya xine.<p/>"
<p><sup>37</sup> —Morarame ynara ãko ipoetory tõ eya, “Tuisa, otokohxohko omise awahtao tõsẽ ynanekaroase oya? Otara ahtao roropahxohko tuna se awahtao tuna ynanekaroase oya õkurume?"
<p><sup>38</sup> Otara ahtao roropa katonõme awahtao yna tapyĩ taka yna oeahmase? Otara ahtao roropa tupoke pyra awahtao oupõ ynanekaroase oya?"
<p><sup>39</sup> Otara ahtao kure pyra mexiase? Otara ahtao roropa ãpuruhpyry tao awahtao oenese ynanytoahse?”<p/>"
<p><sup>40</sup> —Mame ynara ãko mã tuisa konõto oya xine, “Etatoko pahne, ypoetory tõ jakorõtõme mana. Mame jakorõ tõ etuarimaketõ, kure tyrise oya xine ahtao, kure kyriatose roropa,” ãko ynororo oya xine mana.<p/>"
<p><sup>41</sup> —Mame imoihmãkomo a roropa typoozery wino exiketomo a roropa ynara ãko mana, “Mya ytotoko. Ritonõpo ozehno xine mana. Apotoimo htaka ytõko matose. Moro apotoimo tyrise Ritonõpo a joroko tamuru wãnohtohme, inenyohtyã wãnohtohme roropa, enara."
<p><sup>42</sup> Omise jahtao jotuhmara myhe mexiatose. Tuna se jahtao roropa tuna onekaropyra mexiatose."
<p><sup>43</sup> Katonõme jahtao roropa ypoko enupunara mexiatose. Tupoke pyra jahtao jupõ onekaropyra mexiatose. Kure pyra jahtao, ãpuruhpyry tao jahtao roropa enupunara myhe mexiatose ypoko,” ãko mana.<p/>"
<p><sup>44</sup> —Morara kary etaryke tyya xine ynara ãko mã toto eya, “Otara ahtaohxo ke yna oenease roropa omise? Otara ahtao roropa tuna se mexiase? Otara ahtao roropa katonõme mexiase? Otara ahtao roropa tupoke pyra mexiase? Otara ahtao kure pyra roropa mexiase? Otara ahtao ãpuruhpyry tao roropa mexiase? Otara ahtao ãkorehmara ynanexiahse?” ãko mã toto, ekaropõko.<p/>"
<p><sup>45</sup> —Morarame ynara ãko tuisa konõto eya xine mana, “Etatoko pahne, imehnõ poko enupunara mexiatosene, aetuarimarykohtao. Toto pyno pyra mexiatosene. Toto anakorehmara roropa mexiatosene. Morara exiryke, jakorehmara mexiatosene,” ãko ynororo eya xine mana.<p/>"
<p><sup>46</sup> —Morarame mokaro aropõko mana, apotoimo htaka, jũme toto etuarimatohme. Yrome mokaro rokẽ kurãkõ jũme orihpỹme exĩko toh mana Ritonõpo maro, tykase ynororo eya xine.<p/>"
<h4>26</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame moro poko, imoihmãkõ tamorepakehse ahtao Jezu a, ynara tykase ynororo typoetory tomo a,<p/>"
<p><sup>2</sup> —Zuaro matose. Asakoro tõmehse ahtao otuhtoh konõto exĩko mana, Paxikoame. Mame Kapu ae Ayhtohpyry apoĩko mã toto. Wewe pokona exixihmapõko mã toto, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>3</sup> Morarame Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ tõximõse juteu tõ tamuxiry tõ maro. Kaipa tapyi konõto nae kynexine. Morara exiryke moro taka tõximõse toto. Ritonõpo maro oturuketõ tamuxiryme Kaipa kynexine."
<p><sup>4</sup> Mame tãtamorepase toto Jezu apoiry poko tyya xine. Tokare pyra Jezu apoiry se toh kynexine repe, etapapotohme tyya xine."
<p><sup>5</sup> Ynara tykase toto,<p/>—Setapapotone. Yrome otuhtoh konõto po ahtao popyra mana. Imoihmãkõ kyzehno xine exĩko mana, tykase toto.<p/>"
<p><sup>6</sup> Morarame Jezu Petania po kynexine, Ximão tapyĩ tao. Ximão ipũ imotahpyrỹpyry kynexine."
<p><sup>7</sup> Mame mokyro tapyĩ tao Jezu ahtao nohpo toytose eya. Ixtaratu kurã tarose nohpo a Jezu popatohme. Topu kurã risẽ ao ixtaratu kynexine, arapaxturu risẽ ao. Ixtaratu ke pehme topu risẽ kynexine. Mame ixtaratu ẽ tuhkohse nohpo a Jezu zuhpokoxi tyritohme Jezu otukuruhtao. Moro ixtaratu tyrise eya Jezu zupuhpyry pona emero."
<p><sup>8</sup> Mame moro eneryke tyya xine Jezu poetory tõ tohne toehse.<p/>—Oty katoh ixtaratu ahnikãko rokẽ mose nae? tykase toto tõturupose."
<p><sup>9</sup> —Moro ixtaratu tokamose ahtao osepekahtoh tao tuhke tineru apoiry ekarotohme ropa tymõkomokãkara a, tykase toto.<p/>"
<p><sup>10</sup> Mokaro a nohpo kerekeremary waro Jezu kynexine. Morara exiryke ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Oty katoh mose nohpo kerekeremãko matou? Mose nyrihpyry juhpokoxi kure potu nase ya."
<p><sup>11</sup> Tymõkomokãkara mã enahpyra amaro xine. Yrome okynã pyra ase amaro xine. Orihnõko ase."
<p><sup>12</sup> Morara exiryke joko pomano orihpyra ro jahtao, toorihse jahtao jonẽtohpo jekepyry pomatoh kuhno."
<p><sup>13</sup> Etatoko pahne, emero pata tõ poro jomiry poko imehnõ amoreparyhtao oya xine mose nyrihpyry mã mya otuotuhponamãko mana. Mame oesahpyo xine roropa morararo mana, otuotuhponamãko mana, wenikehpyra oehtohkõme jũme sẽ ritopõpyry poko ypokona, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>14</sup> Morarame moroto 12mãkõ kynexine. Toiro esety Juta Ixikariote kynexine. Mokyro toytose Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a."
<p><sup>15</sup> Ynara tykase ynororo toto a,<p/>—Otãto tineru pixo ekarõko matou ya Jezu ekaroryhtao oya xine? tykase ynororo.<p/>Morara kary etaryke tyya xine tineru tokarose eya. 30me tineru tokarose eya."
<p><sup>16</sup> Moromeĩpo Jezu ekarory se toehse Juta eya xine. Morara exiryke tãtamorepase ynororo Jezu ekarory poko Jezu ewokary se toexiryke.<p/>"
<p><sup>17</sup> Mame otuhtoh konõto toehse Paxikoame. Moro otuhtoh konõto esety akorõ wyi pipahmã ohtopo. Ynara tykase Jezu poetory tõ eya,<p/>—Otoko otuhtoh ripõko mah yna a, Paxikoame? tykase toto eya.<p/>"
<p><sup>18</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Pata pona oytorykohtao orutua enẽko matose. Ynara kahtoko eya, “Yna amorepane ynara nykã oya, ‘Jytotohpo toehse nase. Morara exiryke ypoetory tõ maro Paxikoae otuhnõko ynanase atapyĩ tao,’” kaxiko eya, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>19</sup> Mame toytose toto Jezu omi poe otuhtoh ritohme Paxikoame.<p/>"
<p><sup>20</sup> Morarame tykohmãse ahtao typorohse Jezu typoetory tõ maro, 12mãkõ maro, otuhse."
<p><sup>21</sup> Mame tõtukurukohtao ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Etatoko pahne, taro toiro ohtaõkõ jewokãko mana, tykase ynororo typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>22</sup> Morara kary etaryke tyya xine toemynyhmase ipoetory tomo. Mame tõturupose toto, atatakomino.<p/>—Onoky? Ywy? tykase toto tõturupose.<p/>"
<p><sup>23</sup> Ynara tykase Jezu eya xine,<p/>—Mose jewokãko nase, ymaro paratu aka wyihpane, tykase ynororo."
<p><sup>24</sup> —Etatoko pahne, Ritonõpo nymeropohpyryae ro orihnõko ase, Ritonõpo omi poe ro. Yrome jetuhxo exĩko mã jewokahpono a. Etuarimãkohxo mana jewokatamitume. Kurehxo eya exiry enurupyra tokurehse ynororo ahtao. Morara ahtao etuarimara exiry, tykase Jezu typoetory tomo a.<p/>"
<p><sup>25</sup> Mame ynara tykase Juta, Jezu ewokahpono,<p/>—Ypoko moturu pãna? tykase, tõturupose.<p/>—Ỹ, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>26</sup> Mame tõtukurukohtao ro wyi tapoise Jezu a.<p/>—Kure mase Papa. Yna zuru seny onekarohpyry yna a, tykase. Mame wyi tytohtohkase eya typoetory tõ punero ekarotohme. Ynara tykase ynororo eya xine,<p/>—Seny, apoitoko enahtohme oya xine. Upũ sero, tykase.<p/>"
<p><sup>27</sup> Morarame eukuru apoine roropa. Tõturuse ropa Ritonõpo a,<p/>—Kure mase, tykase. Mame typoetory tomo a eukuru tokarose roropa.<p/>—Seny, ẽtoko, emero porehme."
<p><sup>28</sup> Umunurume sã nase sero. Umunuru kuãnõko ase tuhke iirypyrymãkõ kurãkatohme. Umunuru ekuamyryhtao tuhke Ritonõpo poetoryme exĩko mã toto jũmãme."
<p><sup>29</sup> Etatoko pahne, uwa eukuru onẽzomopyra ase orihpyra ro jahtao. Tyoro ẽnõko ase euhkasenano Ritonõpo esao rokene, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>30</sup> Morarame toremiase toto Ritonõpo kure exiry poko. Mame toytose toto moro tae ypy pona, Oriwera pona.<p/>"
<p><sup>31</sup> Morarame ynara tykase Jezu typoetory tomo a,<p/>—Sero kohmamyryae ro epãko matose. Jurumekãko matose. Ynara tymerose exiryke Ritonõpo omiryme sero poko, “Kaneru tõ esẽ etapapõko Ritonõpo mana, ekỹpyã atahpahnõko mana. Sapararahme exĩko mã toto,” me tymerose Ritonõpo omiryme."
<p><sup>32</sup> Yrome tõsemãse ropa jahtao, Karirea pona ytõko ase osemazuhme. Moroto jenẽko ropa matose, tykase Jezu.<p/>"
<p><sup>33</sup> Ynara tykase Peturu Jezu a,<p/>—Orumekara ase jũme. Imehnõ orumekãko mã repe emero. Yrome ywy orumekara ase jorikyry ponãmero, tykase Peturu eya.<p/>"
<p><sup>34</sup> Yrome ynara tykase Jezu Peturu a,<p/>—Etako pahne, sero kohmamyry ae kuratiri etara ro ahtao, “Jezu waro pyra ase, Jezu waro pyra ase,” ãko mase oseruao, tykase Jezu eya.<p/>"
<p><sup>35</sup> Ynara tykase ropa Peturu Jezu a,<p/>—“Awaro pyra ase,” kara ase jũme. Amaro ro jetapary se imehnõ ahtao morara kara ase. “Jezu waro pyra ase,” kara ase, tykase Peturu.<p/>Morararo tykase imehnõ ipoetory tõ emero eya.<p/>"
<p><sup>36</sup> Morarame toytose Jezu typoetory tõ maro Ketysemane pona. Ynara tykase ynororo typoetory tomo a,<p/>—Taro ehtoko aporo. Mõtona pixo ytoxi aporo Papa maro oturutã aporo, tykase ynororo."
<p><sup>37</sup> Mame tymaro Peturu tarose eya Zepeteu mũkuru tõ maro asakoro. Morarame tomuhtapãse Jezu, toemynyhmase yronymyryme."
<p><sup>38</sup> Ynara tykase ynororo typoetory tomo a,<p/>—Emuhtapãnõko ase yronymyryme. Morara exiryke taro rokẽ ehtoko aporo, toto eneneme, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>39</sup> Mame mya pitiko toytose Jezu. Nono pona typorohse ynororo tõpotapoe. Mame ynara tykase ynororo Tumy a,<p/>—Papa kapuaono, emero ritõme mase. Emero zuaro roropa mase. Jorikyry se pyra ase repe. Yrome jorikyry se awahtao õmipona se rokẽ ase, tykase.<p/>"
<p><sup>40</sup> Mame toytose ropa Jezu typoetory tomo a, oseruaõkomo a. Nyhnõko toh kynexine. Mame ynara tykase ynororo Peturu a,<p/>—Owetũkõ oneanahtopyra matokene?"
<p><sup>41</sup> Nyhpyra ehtoko. Oturutoko Ritonõpo maro oenekunohpyra xine joroko tamuru ehtohme. Õnykyrykõ se pyra matose repe. Yrome jamihme pyra matose, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>42</sup> Morarame toytose ropa Jezu oturuse ropa Tumy maro,<p/>—Jorikyry se awahtao õmipona se rokẽ ase, tykase ynororo."
<p><sup>43</sup> Mame toeramase ropa ynororo typoetory tomo a. Nyhnõko rokẽ toh kynexine tuetũkõ oneanahtopyra toexirykõke.<p/>"
<p><sup>44</sup> Mame mya roropa toytose Jezu toiroro oturuse ropa Tumy maro. Osemazuhme tõturutopõpyry saaro tõturuse ropa ynororo."
<p><sup>45</sup> Mame toeramase ropa ynororo typoetory tomo a. Ynara tykase ynororo,<p/>—Nyhnõko ro matohu? Oseremãko matohu? Enetoko ke. Kapu ae Ayhtohpyry ewokatohpo toehse nase. Seromaroro iirypyrymãkomo a osekarõko mana."
<p><sup>46</sup> Owõtoko. Ehmaropa, jewokane enetokose, tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>47</sup> Mame Jezu otururuhtao ro Juta toytose eya, 12mãkõ maronõpo kynexine. Tymaro tuhkãkõ tarose, ajoajohpãkomo, tytapemake exiketomo, tykaparuke exiketõ roropa. Juteu tõ tuisary naropotyã tõ kynexine. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary naropotyã roropa kynexine."
<p><sup>48</sup> Mame eporehkara ro tahtao xine ynara tykase Jezu ewokary se exikety tymarõkomo a, “Etatoko pahne, Jezu maro rokẽ oturũko ase. Eahmãko sã ase, ipohnõko ase. Moro eneryhtao oya xine enetupuhnõko matose. Jezu mokyro. Apoitoko,” tykase Juta eya xine.<p/>"
<p><sup>49</sup> Morarame Jezu a toytose ynororo topohme. Ynara tykase ynororo Jezu a,<p/>—Oehno kẽ tuisa, tykase taomirose eya. Toahmase roropa eya.<p/>"
<p><sup>50</sup> —Oty kase moehno jepe? Axĩ ke openetatoh poko exiko, tykase Jezu eya.<p/>Mame Jezu tapoise eya xine arotohme."
<p><sup>51</sup> Mame Jezu marono a imepỹ tysahkase tytapemã ke. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary namoto tysahkase eya. Ipanary rokẽ tysahkase eya."
<p><sup>52</sup> Yrome ynara tykase Jezu eya,<p/>—Atapemã tyriko ropa ẽ aka. Imehnõ tuose oya xine ahtao owotorỹko roropa mã toto."
<p><sup>53</sup> Tuaro pyra ro matohu? Jakorehmananõ se jahtao ekaropory Papa kapuaono a. Mame tuhke kuhse tynenyohtyã enehpory ya jewomananõme."
<p><sup>54</sup> Yrome morara ahtao Ritonõpo omipona pyra exiry. Morohne urutõkõ nurutopõpyryae ro mana.<p/>"
<p><sup>55</sup> Mame ynara tykase Jezu imoihmãkomo a,<p/>—Oty katohme tytapemake moehtou? Tykaparuke roropa moehtou? Japoiry se matose zehnoto apoiry samo. Yrome kokoro rokẽ yporotyasene Ritonõpo maro oturutoh tao. Kokoro rokẽ amorepato exiasene roropa. Oty katoh pake ro japoipyra mexiatose?"
<p><sup>56</sup> Yrome serohne exĩko mana urutõkõ omihpyryae ro, tykase Jezu eya xine.<p/>Morarame ipoetory tõ toepase toto. Jezu turumekase eya xine.<p/>"
<p><sup>57</sup> Morarame Jezu tarose eya xine apoihpõkomo a Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tapyĩ taka. Mokyro esety Kaipa kynexine. Kaipa tapyĩ tao tõximõse juteu tõ tamuxiry kynexine, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananõ maro."
<p><sup>58</sup> Ameke rokẽ Peturu ytõko kynexine toto ekahmãko Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tapyĩ taka. Jarao rokẽ Peturu kynexine aporo eraximãko rokene. Mame jarakapyhpyry aka tomõse ynororo. Soutatu tõ maro typorohse ynororo eraximase rokene, Jezu orikyry enese."
<p><sup>59</sup> Mame Jezu hxironanõ tupise juteu tõ tamuxiry tomo a, Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a roropa. Jezu etapapory se toh kynexine repe."
<p><sup>60</sup> Yrome Jezu hxironanõ nymyry pyra kynexine. Tuhkãkomo a tukuhse repe. Ihxirory se toh kynexine repe. Yrome ajohpe rokẽ toh kynexine. Morarame etyhpyryme orutua tooehse asakoro."
<p><sup>61</sup> Ynara tykase toto Jezu poko,<p/>—Ynara nase mose ynanetaryme, “Ritonõpo maro oturutoh kararapyry waro ase. Mame imyakã rĩko ropa ase oseruao rokẽ tõmehse ahtao,” nase mosero, tykase toto Jezu poko.<p/>"
<p><sup>62</sup> Mame mokaro omiry etaryke tyya ynara tykase Ritonõpo maro oturuketõ tuisary Jezu a,<p/>—Moxiã ohxirõko nase. Otara ãko hmah moxiã ezuhnõko? tykase ynororo."
<p><sup>63</sup> Yrome mynyhme rokẽ Jezu kynexine. Morara exiryke ynara tykase ropa Ritonõpo maro oturuketõ tuisary eya,<p/>—Ritonõpo kapuaõ kuenetorỹko mana. Awãnohnõko mana zae pyra jezukuruhtao oya. Morara exiryke zae yna zuruko. Ritonõpo nymenekahpyry hmahno? Yna kurãkaneme? Ritonõpo mũkuru nymyry mahno, tykase ynororo tõturupose.<p/>"
<p><sup>64</sup> —Ywy ase, tykase Jezu. —Yrome etatoko pahne, moromeĩpo jenẽko ropa matose tuisamehxo jahtao, Papa kapuaõ maro. Akuru htoko joepyry ropa enẽko matose, tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>65</sup> Morara kary etaryke tyya tupõ tyxihxihkase Ritonõpo maro oturuketõ tuisary a.<p/>—Epo hnae, tykase ynororo. —Epyrypãko rokẽ mose mana. Ritonõpo mũkurume osekarõko mana. Popyra mose nase ipunaka. Imehnõ se pyra sytatose mose hxironeme. Seromaroro aomiry kahpyry metatou."
<p><sup>66</sup> Otara ãko matou? tykase ynororo.<p/>Ynara tykase toto,<p/>—Iirypyryme mana. Taorihmaposẽme mana, tykase toto.<p/>"
<p><sup>67</sup> Mame ituh tykase toto Jezu ẽmyty pona. Typitypipohse roropa toto a. Mame tomarykõke Jezu totapase tyya xine ahtao,"
<p><sup>68</sup> ynara tykase toto,<p/>—Yna zuruko Ritonõpo nymenekahpyryme awahtao. Onoky opipohno? tykase toto.<p/>"
<p><sup>69</sup> Jarao ro Peturu kynexine, tapyi mykae. Mame morotona toytose Ritonõpo maro oturuketõ tuisary namoto, nohpo. Ynara tykase ynororo Peturu a,<p/>—Omoro roropa Jezu maro makene, Karireapõ maro, tykase.<p/>"
<p><sup>70</sup> —Arypyra, tykase Peturu toto netaryme. —Otara ãko hmahno? Zuaro pyra sãtã ase, tykase Peturu."
<p><sup>71</sup> Mame toytose ropa Peturu jarakapyhpyry eutary aka ropa. Moroto tonese ropa ynororo imepỹ nohpo a. Ynara tykase ynororo orutua kõ netaryme,<p/>—Mose roropa Jezu maro nexiase, Nazarepõ maro, tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>72</sup> —Ajohpe mase, tykase ropa Peturu. —Mokyro waro pyra sãtã ase, tykase ropa ynororo.<p/>"
<p><sup>73</sup> Morarame okynã pitiko ahtao, orutua kõ roropa toytose Peturu a.<p/>—Ajohpe pyra, mokyro marõme roropa mase, tykase toto. —Õmiry etaryke yna a oenetupuhnõko ynanase, tykase toto.<p/>"
<p><sup>74</sup> Mame ynara tykase Peturu eya xine,<p/>—Juãnohnõko Ritonõpo mana ajohpe jahtao. Mokyro waro pyra sãtã ase, tykase.<p/>Mame morara karyhtao ro kuratiri totase eya."
<p><sup>75</sup> Mame tutuarõtase ropa ynororo Jezu omihpyry poko. Ynara katopõpyry poko, “Kuratiri onetara ro awahtao, ‘Jezu waro pyra ase. Jezu waro pyra ase,’ ãko mase oseruao,” katopõpyry poko.<p/>Mame tutũtase ropa Peturu. Tyxitase ynororo yronymyryme.<p/>"
<h4>27</h4>
<p><sup>1</sup> Morarame tõmehse ahtao Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ tõturuse juteu tõ tamuximehxo exiketõ maro Jezu etapary poko tyya xine. Oximõme tõturuse toto Jezu etapary poko etapapory se toexirykõke."
<p><sup>2</sup> Mame Jezu tymyhse tyya xine ahtao keti ke, tarose eya xine Pirato a. Kowenatume Pirato kynexine.<p/>"
<p><sup>3</sup> Morarame Juta moroto kynexine, Jezu ewokahpono. Jezu etapapory mokaro a waro toehse tahtao toetyorõmary se ropa toehse ynororo repe. Morara exiryke tineru tarose ropa eya Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, juteu tõ tuisary tomo a roropa. 30me tineru kynexine.<p/>"
<p><sup>4</sup> —Iirypyryme ase ahno kurã towokase ya exiryke. Mokyro orihmapory se pyra ase, tykase ynororo eya xine repe. Yrome oty kara toh kynexine.<p/>—Kũ omorohko, tykase rokẽ toto eya.<p/>"
<p><sup>5</sup> Mame moro tineru typahpose rokẽ Juta a moro taka, Ritonõpo maro oturutoh taka. Mame toytose ynororo toiroro osesenãse.<p/>"
<p><sup>6</sup> Mame moro tineru tanỹse ropa ahtao Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a ynara tykase toto,<p/>—Sẽ tineru ahno etapapotamitume nase. Morara exiryke oty rĩko sytatou ipoko? Moeze omihpyry omi poe sẽ onyripyra sytatose Ritonõpo maro oturutoh tinerũ maro, tykase toto."
<p><sup>7</sup> Morarame oximaro tõtururukohtao tupito topekahse eya xine moro tineru ke. Oripo rihpõ esahpyry moro kynexine. Mame katonõ ekepyry orihsẽ zonẽtohme moro tyrise eya xine."
<p><sup>8</sup> Morara exiryke tupito tosehpase toto a Munuhpãme, topekahse exiryke Jezu ewokatamitu ke.<p/>"
<p><sup>9</sup> Morara toehse urutõ omihpyryae ro, Jeremia omihpyryae ro. Ynara tykase ynororo pake Ritonõpo omiryme, “Tineru tapoise eya xine, 30me, Izyraeu tõ nekarohpyry, mokyro epehpyryme, mokyro ewokatamitume."
<p><sup>10</sup> Yrome moro ke tupito topekahse eya xine, oripo rihpõ esahpyry topekahse eya xine. Ritonõpo nurutopõpyryae ro,” me tymerose pake Jeremia a.<p/>"
<p><sup>11</sup> Morarame Jezu kowenatu ẽpataka tooehse ahtao ynara tykase kowenatu eya,<p/>—Juteu tõ tuisary mahno? tykase tõturupose.<p/>—Ỹ, ywy ase, tykase Jezu."
<p><sup>12</sup> Yrome tyhxirory onezuhpyra Jezu toehse tyhxirose tahtao Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a juteu tõ esamo a roropa.<p/>"
<p><sup>13</sup> Morara exiryke ynara tykase Pirato eya,<p/>—Mokaro omiry onetara hma? Ohxirõko toh mana, tykase.<p/>"
<p><sup>14</sup> Yrome onezuhzomopyra Jezu toehse ipunaka. Moro eneryke tyya kynosenuruhkane kowenatu tozuhzomopyra Jezu exiryke.<p/>"
<p><sup>15</sup> Morarame ãpuruhpyry tao tuhke ẽmapotyã kynexine. Otuhtoh konõto po rokẽ toirõ tũtanohposene kowenu tuisary. Imoihmãkõ nymenekahpyry rokẽ tũtanohposene Paxikoapo."
<p><sup>16</sup> Morarame ãpuruhpyrytaõ kynexine, esety Parapa. Mokyro waro kynexine imoihmãkomo."
<p><sup>17</sup> Morarame imoihmãkõ tooehse ahtao ynara tykase Pirato eya xine,<p/>—Onoky sehxo matou? Onoky tũtanohpõko ropa matou ya ãpuruhpyry tae? Parapa se matohu? Jezu Kyrixtu se hmatou? Onoky sehxo hmatou orihpyra aehtohme? tykase ynororo eya xine."
<p><sup>18</sup> Tuaro Pirato kynexine. Jezu zumoxike toexirykõke Jezu tapoise juteu tõ tamuxiry tomo a aorihmapotohme. Moro waro Pirato kynexine.<p/>"
<p><sup>19</sup> Morarame kowenatu porohtoh po typorohse Pirato ahtao pape taropose ipyty a ineneryme,<p/>—Mokyro onyryhmapopyra exiko kurãme aexiryke. Ipoko osenehse jẽmehno, tykase ynororo tynio a.<p/>"
<p><sup>20</sup> Morarame imoihmãkõ tutuarõtanohse Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, juteu tõ tuisary tomo a roropa. Morara exiryke Parapa tokaropose Pirato a orihpyra aehtohme, Jezu rokẽ orihmapotohme."
<p><sup>21</sup> Yrome ynara tykase kowenatu eya xine,<p/>—Onoky tũtanohpory se ropa hmatou orihpyra ehtohme? tykase ropa ynororo eya xine.<p/>—Parapa, tykase toto.<p/>"
<p><sup>22</sup> —Morara ahtao oty rĩko ywy Jezu Kyrixtu poko? tykase ropa ynororo eya xine.<p/>—Wewe pokona exixihmapoko, tykase toto oximõme.<p/>"
<p><sup>23</sup> Ynara tykase Pirato,<p/>—Oty pokoino? Oty iirypyryme nae? tykase tõturupose ynororo.<p/>Mame tykohtase rokẽ imoihmãkomo,<p/>—Wewe pokona exixihmapoko, tykase toto.<p/>"
<p><sup>24</sup> Mame mokaro ajoajohpe exiry eneryke tyya, tuna tapoise Pirato a tõsemahtohme imoihmãkõ neneryme. Ynara tykase ynororo,<p/>—Ywy ahtao mose anaorihmapopyra exiry zae se jexiryke. Mose etapary zae pyra ya mana iirypyryme pyra exiryke. Etapary se awahtao xine amarokohko, tykase ynororo eya xine.<p/>"
<p><sup>25</sup> Mame ynara tykase imoihmãkõ eya,<p/>—Ỹ, awãnohpyra Ritonõpo mana mose etapary poko. Yna rokẽ wãnohnõko Ritonõpo mana, yna poenõ roropa wãnohnõko mana, tykase imoihmãkõ Pirato a.<p/>"
<p><sup>26</sup> Morara kary etaryke tyya Parapa tokarose eya xine, orihpyra aehtohme. Yrome Jezu typipohpose eya soutatu tomo a. Mame tokarose ynororo rahkẽ wewe pokona exixihmapotohme.<p/>"
<p><sup>27</sup> Morarame Pirato poetory a Jezu tarose, soutatu tomo a, kowenatu tapyĩ taka, emeikase aporo. Moro tao Jezu zomye tõximõse toto, soutatu tomo."
<p><sup>28</sup> Mame Jezu tupokase eya xine kamiraramã ke zupohtotohme ropa tyya xine."
<p><sup>29</sup> Mame parimã sã tyrihpyry omoxino risẽ tyrise zupuhpyry pokona. Mara pitiko tyrise eya xine emahpokoxi tuisame sã Jezu ekarotohme tyya xine. Mame Jezu ẽpataka typorohse toto tosekumurukõ po eunohtohme rokẽ tyya xine. Mame ynara tykase toto eya,<p/>—Tuisa, juteu tõ esẽme mase, tykase toto.<p/>"
<p><sup>30</sup> Mame ituh tykase toto epona, totakurukõ xihpyry ke. Mame mara pitiko tapoise ropa eya xine ipipohtohme tyya xine zupuhpyry pokona."
<p><sup>31</sup> Mame Jezu tounohkehse tyya xine ahtao upo kurã touse ropa eya xine. Zupõ ke ro tupohtose ropa eya xine. Mame tarose eya xine rahkene wewe pokona exixihmatohme.<p/>"
<p><sup>32</sup> Morarame aytorykohtao orutua tonese eya xine. Xirenepõ mokyro kynexine. Mokyro tapoise eya xine wewe arotohme eya, Jezu exixihmatoh arotohme."
<p><sup>33</sup> Morarame Jezu exixihmatoh pona toeporehkase toto, Koukota pona. “Upuhpõpo esary,” Koukota kary."
<p><sup>34</sup> Mame kaxiri panõ tokarose eya. Toximase kynexine itunety ke. Morara exiryke tukuhse tyya ahtao ise pyra Jezu kynexine.<p/>"
<p><sup>35</sup> Mame wewe pokona toxixihmase Jezu rahkene. Mame zuponỹpyry tapiakase toto a tupõkõme. Topu pisarara ke upo esẽ tymenekase eya xine."
<p><sup>36</sup> Morarame typorohse toto osenuhmase rokene."
<p><sup>37</sup> Morarame Jezu zuhpokoxi ynara tymerose kynexine wewe pokona,<p/>—Jezu mose juteu tõ tuisary, katoh tymerose kynexine."
<p><sup>38</sup> Morarame omatokõ toxixihmase roropa Jezu maro asakoro. Toiro toxixihmase Jezu apotunuru wino. Zakorõ toxixihmase ipoozery wino, enara.<p/>"
<p><sup>39</sup> Morarame Jezu tounohse osemae ytoketomo a.<p/>"
<p><sup>40</sup> —Ehẽ, otoko ahtao Ritonõpo maro oturutoh kararahnõko mahno? Otoko ahtao imyakãmãko ropa mah oseruao rokẽ tõmehse ahtao? Moro waro awahtao oenupunako roropa. Ritonõpo mũkurume awahtao osepynanohko roropa. Eropa, wewe poe oyhtoko ropa, tykase toto.<p/>"
<p><sup>41</sup> Morararo Jezu tounohse Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tomo a, Moeze omihpyry poko imehnõ amorepananomo a, juteu tõ esamo a roropa enara.<p/>"
<p><sup>42</sup> —Imehnõ typynanohse eya repe. Yrome tõsepynanopyry waro pyra mana. Izyraeu tuisaryme tõsekarose ynororo. Ah nyhtono wewe poe. Ayhtory eneryhtao kyya xine enetupuhnõko sytatose."
<p><sup>43</sup> Tosẽme Ritonõpo tonetupuhse eya. Ritonõpo mũkurume tõsekarose roropa ynororo. Naeroro seraximatone. Otarãme Ritonõpo ipynanopyry se exĩko mana, nary rokene, tykase toto.<p/>"
<p><sup>44</sup> Morararo Jezu tounohse imaro exixihmatyamo a.<p/>"
<p><sup>45</sup> Morarame tãxiahtao tyarumãkapose Ritonõpo a pata tõ punero. Mame xixi tyhtosehxo ahtao, 3 orame ahtao tõmehse ropa."
<p><sup>46</sup> Morarame 3 orame ahtao kui tykase Jezu opore. Ynara tykase ynororo,<p/>—Eri, Eri, rema sapahtani, tykase. Morara kary, “Ritonõpo kapuaono, oty katoh kurumekano?” kary Tumy a.<p/>"
<p><sup>47</sup> Morarame morotõkõ Jezu kui kary etaryke tyya xine ynara tykase toto,<p/>—Metatou, Eria kohmãko mana, tykase toto.<p/>"
<p><sup>48</sup> Mokyro toiro tururume toytose, kaxiri panõ enehse, jehnahpyry enehse. Mame mauru panõ tyrise eya mara pisarara pokona, tuhpasẽme. Eukuru aka moro tyrise tyya ahtao tanỹse Jezu mytaka tyritohme, isuhmatohme eya.<p/>"
<p><sup>49</sup> Mame imehnõ ynara tykase,<p/>—Seraximatone. Otarãme Eria oepyry enẽko sytatose, ipynanohse, tykase toto.<p/>"
<p><sup>50</sup> Mame kui tykase ropa Jezu ahtao komih tykakehse. Kynorihne.<p/>"
<p><sup>51</sup> Morarame apurutoh toexihkase Ritonõpo maro oturutoh tao. Kamisa risẽ toexihkase kaino zuhkurenaka. Nono roropa kywyhkywyh tykase. Topu konõto roropa toehmose kehko."
<p><sup>52</sup> Aorikyhpyry tõ ekepyry esary roropa toẽtakase. Ritonõpo poetory ekepyry tõsemãse ropa tuhke."
<p><sup>53</sup> Tonẽtopõpyrykõ poe toytose toto. Morarame tõsemãse ropa Jezu ahtao Jerusarẽ pona toytose toto. Moroto tonese toto tuhkãkomo a.<p/>"
<p><sup>54</sup> Morarame soutatu tõ esẽ moroto kynexine, typoetory tõ maro. Jezu enẽko toh kynexine aorikyry eraximãko. Nono kywyhkywyh kary tõkehko eneryke tyya tõserehse ynororo itamurume. Ynara tykase ynororo,<p/>—Ajohpe pyra ro rukuh nexiahse. Mose Ritonõpo mũkurume nymyry nexiahse, tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>55</sup> Mame nohpo tõ moroto kynexine tuhke amekeino rokẽ enẽko. Orihpyra ro Jezu ahtao toytose toto imaro Karirea poe. Takorehmase roropa eya xine Jezu."
<p><sup>56</sup> Mokaro esetykõ Maria Matarena, imepỹ Maria roropa Tiaku tõ eny Joze maro. Zepeteu mũkuru ẽ roropa moroto kynexine.<p/>"
<p><sup>57</sup> Mame kokonie pukuro Arimateapõ toeporehkase. Esety kynexine Joze. Tymõkomoke exikety kynexine ynororo. Jezu poetoryme roropa kynexine."
<p><sup>58</sup> Pirato a toytose ynororo Jezu ekepyry ekaropose. Mame aomiry etaryke tyya typoetory tomo a Jezu ekepyry tonehpose tyya, Joze a ekarotohme, zonẽtohme."
<p><sup>59</sup> Naeroro Jezu ekepyry tarose eya, jõtotohme tyya kamisa ke, karimutumã ke, epekahsenã ke."
<p><sup>60</sup> Mame tykyryry aka okepy tõmase, topu eutary risẽ aka. Pake hkopyra moro eutary tahkapose eya topu konõto aka. Morarame moro aka Jezu ekepyry tõmase ahtao tyya, topu parihmã ke okepy ẽ tapuruse eya. Mame toytose ropa ynororo."
<p><sup>61</sup> Maria Matarena moroto kynexine imepỹ Maria maro. Kohrame rokẽ toh kynexine zonẽtopõpyry enẽko rokẽ toh kynexine.<p/>"
<p><sup>62</sup> Yrokokoro parixeu tõ toytose Pirato a Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ maro juteu tõ oserematohae."
<p><sup>63</sup> Mame ynara tykase toto eya,<p/>—Etako pahne tuisa, mokyro onekunohto nexiase. Orihpyra ro tahtao ynara nase ynanetaryme, “Oseruao tõmehse ahtao ẽsemãnõko ropa ase,” nase ynororo ynanetaryme."
<p><sup>64</sup> Morara exiryke soutatu tõ aropoko mokyro ekepyry zonẽtopõpyry eraximatohme. Soutatu tõ pyra ahtao otarãme ipoetohpyã ytõko ekepyry ematonanohse. Otarãme imehnõ zurũko mã toto. Ynara ãko mã toto, “Ỹ, tõsemãse ropa mana,” ãko mã toto. Mame morara kary etaryke tyya xine tuhkãkõ osenekunohnõko mã toto. Popyrahxo exĩko mã yna a, tykase toto.<p/>"
<p><sup>65</sup> —Tyritoko, tykase Pirato eya xine. —Zonẽtopõpyry erase tõ tyritoko, tykase ynororo.<p/>"
<p><sup>66</sup> Naeroro toytose toto. Azawa panõ tyrise eya xine okepy ẽ apuhtohme, Jezu ekepyry ematonanopyryino imehnomo a. Mame soutatu tõ tyrise moroto eya xine okepy ẽ eraseme.<p/>"
<h4>28</h4>
<p><sup>1</sup> Mame oserematoh tykohmãse. Mame nomĩko ẽmepyryae nohpo tõ toytose ekepyry zonẽtopõpyry enese. Maria Matarena imepỹ Maria maro toytose toto."
<p><sup>2</sup> Mame tuaro pyra toto ahtao nono kywyhkywyh tykase jamihme. Mame Ritonõpo nenyokyhpyry tyhtose kapu ae. Jezu ekepyry ẽtypyry apurutoh tysyryhmase ropa eya. Mame epona typorohse ynororo topu pona."
<p><sup>3</sup> Mokyro eneryhtao nenenehkane sã ezuru kynexine. Zupõ roropa karimutume potu kynexine."
<p><sup>4</sup> Mame soutatu tõ tõserehse itamurume. Tykytyky tykase toto. Mame aorihtyã sã toehse toto. Nono pona toepukase toto.<p/>"
<p><sup>5</sup> Morarame ynara tykase Ritonõpo nenyokyhpyry nohpo tomo a,<p/>—Oserehpyra ehtoko. Jezu zupĩko hmatou wewe pokona exixihmahpyry? Zuaro ase."
<p><sup>6</sup> Arypyra reh taro nahse. Tõsemãse ropa mana tõmihpyryae ro. Enetoko ke se ao. Esahpyry rokẽ moro."
<p><sup>7</sup> Axĩ sã ke ytotoko. Ipoetory tõ zurutatoko ropa. “Tõsemãse ropa mana. Seromaroro Karirea pona ytõko mana osemazuhme. Moroto enẽko ropa matose,” kaxitatoko eya xine, enara rokene. Wenikehpyra ke ehtoko. Jomihpyry ke ekarotoko, tykase Ritonõpo nenyokyhpyry eya xine.<p/>"
<p><sup>8</sup> Morara kary etaryke tyya xine axĩ toytose toto okepy esahpyry poe. Oserehnõko ro toh kynexine. Yrome tãkye kuhse toh kynexine. Tururume toytose toto Jezu poetory tõ zuruse."
<p><sup>9</sup> Morarame tõseporyse toto Jezu maro.<p/>—Torẽtyke pyra ehtoko, tykase Jezu eya xine. Mame eya toytose toto. Ipupuru tapoise toto a.<p/>—Kure mase Tamuxi. Ritonõpo nymenekahpyryme mase. Yna esẽme mase, tykase toto.<p/>"
<p><sup>10</sup> —Oserehpyra ehtoko, tykase Jezu eya xine. —Ytotoko jakorõ tõ zurutatoko. Enyohtatoko Karirea pona toto ytotohme. Moroto oseporỹko ropa sytatose toto maro, tykase Jezu eya xine.<p/>"
<p><sup>11</sup> Morarame nohpo tõ toytose ahtao soutatu tõ roropa toytose okepy esahpyry poe pata pona ropa. Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõ zuruse toytose toto tynenehpyrykõ poko emero porehme."
<p><sup>12</sup> Mame Ritonõpo maro oturuketõ tuisary tõximõse toto juteu tõ tuisary tõ maro tõturutohkome tynyrirykõ poko. Morarame tineru tokarose eya xine soutatu tomo a, pitiko rokẽ pyra."
<p><sup>13</sup> Ynara tykase toto soutatu tomo a,<p/>—Ynara rokẽ kahtoko imehnomo a, “Ipoetohpyry tomo a ekepyry tomatonanohse tynyhse yna ahtao,” kaxitoko, tykase ynaroro soutatu tomo a."
<p><sup>14</sup> —Morarame moro poko kowenatu tutuarõtase tahtao imaro oturũko ynanase ozehno xine pyra aehtohme. Morara exiryke torẽtyke pyra ehtoko. Yna omipona rokẽ ehtoko, tykase toto.<p/>"
<p><sup>15</sup> Naeroro soutatu tomo a tineru tapoise. Mokaro omihpyry omipona rokẽ toehse toto. Naeroro seroae ro morara ãko ro juteu tõ mana, “Jezu ekepyry tomatonanohse ipoetohpyry tomo a,” ãko ro toh mana.<p/>"
<p><sup>16</sup> Morarame Jezu poetory tõ toytose Karirea pona, 11mãkomo. Mame ypy pona toeporehkase toto Jezu omipona."
<p><sup>17</sup> Morarame Jezu tonese moroto eya xine. Mokyro eneryke tyya xine,<p/>—Kure mase, Ritonõpo nymenekahpyryme mase, yna esẽme, tykase toto. Yrome toitoine onenetupuhpyra ro toh kynexine."
<p><sup>18</sup> Morarame typoetory tomo a Jezu toytose tahtao ynara tykase ynororo,<p/>—Emero esẽme toehse ase Ritonõpo poe. Kapuaõkõ esẽme ase, sero nonopõkõ esẽme roropa ase."
<p><sup>19</sup> Morara exiryke ytotoko emero pata tõ pona. Emero patapõkõ amorepatatoko jomipona toto ehtohme, ypoetoryme toto ehtohme. Mame ẽpurihkatoko toto Papa kapuaõ omi poe, Imũkuru omi poe, Zuzenu omi poe, enara."
<p><sup>20</sup> Amorepatoko toto emero jomipona toto ehtohme, ãmorepatopõpyrykõ omipona toto ehtohme. Etatoko pahne, amaro xine ase jũme joepyry ropa ponãmero, tykase Jezu eya xine. Enara."